Kun kuunnellaan

Näin viimeyönä unta, jossa olin käymässä äitiyspolilla. Yritin jutella hoitajalle, joka vain käveli pois. Kävelin sen perässä ja yritin puhua, eikä kukaan kuunnellut.

Jännitti tänään mennä sinne äitiyspolille. Olin ihan lukossa. Kätilö oli kuitenkin tosi ihana ja hyvin pian kielenkannat aukesi ja pääsin kertomaan kaikki mieltä vaivanneet asiat. Kun varovasti koitin sanoa, että en oikein haluaisi joutua sinne samaan huoneeseen osastolla, missä viimeksi odotin Juuson siirtoa, purskahdin itkuun. Kätilö totesi, että no tuo nyt ei ole ollenkaan liian iso vaatimus ja kirjoitti tietoihin isolla "EI SAA LAITTAA HUONEESEEN 14!". Myös toiveeni siitä, että en joutuisi eroon vauvasta, kirjattiin. Oli jo siitä kätilön kanssa juttelemisesta ihan valtavan hyvä olo. Mua kuunneltiin, eikä mun pelkoja vähätelty. Kerrankin joku yhdessä mietti, että mitä asioita niiden eteen voidaan tehdä.

Kätilön luota jatkoin lääkärille, joka oli se sama ihana, joka teki ylimääräisen rakenneultran. Taas tuli tunne, että mua ymmärretään ja kuunnellaan. Vauvan painoarvioksi saatiin 3050-3100g tällä hetkellä, eli pikkasen isompi, kuin isoveljensä. Vähän yli 3,5kg laskettuun aikaan mennessä. Vauva voi hyvin, istukka toimii hienosti ja muutenkin kaikki hienosti.

Kun kerroin peloistani nopean synnytyksen suhteen ja selvitin muutenkin tätä perhetilannettamme, niin lopputulema oli se, että kalenterissa lukee nyt vähän ennen laskettua aikaa "Kontrolli/käynnistys klo. 8". Jos siis tuohon tiettyyn päivään mennessä paikat osoittavat kypsymisen merkkejä, saan käynnistyksen. Ja jos ei, niin sitten tehdään varasuunnitelmia.

Olo on niin kevyt ja hyvä nyt.