tiistai 30. huhtikuuta 2013
lauantai 27. huhtikuuta 2013
12. J.K. Rowling - Harry Potter –sarja
Ensimäinen kerta sata kirjaa-listalla tuli vastaa sellainen kohta, että mietin luenko ollenkaan. Harry Potter-sarjan jokaisen kirjan olen nimittäin lukenut VÄHINTÄÄN kolme kertaa. Päätin kuitenkin pitää alkuperäisestä ajatuksesta kiinni ja lukea nämäkin. Neljättä, viidetää ja seittämättä kertaa.
Alunperin päädyin lukemaan Harry Pottereita siten, että pikkuveljeni pyysi. 9 vuotiaalle veljelleni oli vähän liian pitkä sarjan ensimmäinen kirja, joten aloin lukea sitä hänelle ääneen. Jossain vaiheessa veli tosin kyllästyi hitaaseen tahtiini ja luki kirjan loppuun itse.
Harry Potter ja viisasten kivi
Olin ehtinyt unohtaa jo monta juttua. Ilmeisesti siitä onkin aika kauan, kun olen edellisen kerran tämän kirjan lukenut.
Olin myös unohtanut, kuinka vähän tässä sarjan aloittavassa kirjassa lopulta tapahtuu. Uudelleen lukemisen parasta antia olivat ehkä ne "hei tää on se tyyppi joka sitten myöhemmin..."-oivallukset.
Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Parasta Harry Potter-sarjassa on päähenkilöiden ja jotenkin koko sarjan kasvu sarjan edetessä. Jo toisessa kirjassa tapahtuu paljon enemmän ja mielenkiintoisempia asioita, kuin viisasten kivessä. Kirjasarjassa kulkee tietyllä tapaa useampi teema tai juoni samaan aikaan. Joka kirjassa kerrotaan vähän enemmän Harryn menneisyydestä, vähän enemmän Tom Valedron menneisyydestä, joka kirjassa avataan vähän enemmän taikamaailmaa ja tottakai joka kirjassa viedään sitä itse tarinaa hyvän ja pahan taistelusta eteenpäin. Tietysti samalla myös päähenkilöt kasvavat ja heistä tulee esiin uusia puolia ja heille tulee uusia ongelmia ja murheita.
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Jostain syystä sarjan kolmas osa on aina ollut suosikkini. Tosin useammankin lukukerran jälkeen jaksaa tietyt jutut harmittaa. Tämän kirjan kanssa huomasin jälleen kerran mietiväni, et "miks ne ei tehny silleen ja tälleen niin sitten olis voinut sitä ja tätä".
Harry Potter ja liekehtivä pikari
Tämän kirjan lukemisesta taisi olla aika kauan, koska olin ehtinyt unohtaa jo tosi monta juttua. Kirjan loppupuoli on jo todella synkkä ja tässä kohti ollaan jo todella sellaisissa jutuissa, että ei voida mitenkään puhua enää lasten kirjoista. Aikaisemmissa kirjoissa on ollut aavistusta ja odotusta, mutta tästä neljännestä kirjasta eteenpäin alkaa sitten todella tapahtua.
Harry Potter ja Feeniksin kilta
Feeniksin kilta tuntuu olevan kirjoista ensimäinen, jossa elokuvat poikkeavat todella kirjasta. Elokuvissa Harryn ja Chon suhteelle on annettu paljon enemmän painoarvoa, kuin kirjassa. Myöskin Dolores Pimento on ihan erilainen hahmo. Tämä kirja antaa viimein moniin asioihin vastauksia. Tosin ilmaan nousee sitten uusia kysymyksiä. Harryn itsekeskeisyys jossain kohdin tuppaa kyllä ärsyttämään.
Harry Potter ja Puoliverinen prinssi
Tämä kirja alkaa hiljalleen selittää asioita ja avata historiaa. Pikkuhiljaa pääsee syventymään paremmin Lordi Volremortin sekä Severus Kalkaroksen hahmoihin. Tässä kirjassa oli jotenkin jännä, että tästä sai toisella lukukerralla irti ihan erilaisia fiiliksiä, kuin ekalla lukukerralla. Kun siis oli välissä luettuna myös se viimeinen osa, jossa paljastuu tähän osaan liittyviä juttuja. Kaikki ei todellakaan ole sitä miltä näyttää. Kun ensin luettuna tuntee vihaa jotain hahmoa kohtaan, voi seuraavalla kerralla tunne ollakkin sääli.
Harry Potter ja Kuoleman varjelukset
Viimeinen kirja on siitä jännä, että siinä tavallaan tapahtuu koko ajan jotain ja kuitenkaan siinä ei tunnu tapahtuvan juuri mitään. Jossain kohdissa tuntuu, että sorrutaan vähän kliseisiin, mutta silti kirja menee juuri niinkuin pitääkin. Kirja tuntuu pyörittelevän paljon sitä asiaa, että kukaan ihminen ei lopulta ole läpeensä paha tai läpeensä hyvä. Ja parhaatkin tekevät virheitä.
Alunperin päädyin lukemaan Harry Pottereita siten, että pikkuveljeni pyysi. 9 vuotiaalle veljelleni oli vähän liian pitkä sarjan ensimmäinen kirja, joten aloin lukea sitä hänelle ääneen. Jossain vaiheessa veli tosin kyllästyi hitaaseen tahtiini ja luki kirjan loppuun itse.
Harry Potter ja viisasten kivi
Olin ehtinyt unohtaa jo monta juttua. Ilmeisesti siitä onkin aika kauan, kun olen edellisen kerran tämän kirjan lukenut.
Olin myös unohtanut, kuinka vähän tässä sarjan aloittavassa kirjassa lopulta tapahtuu. Uudelleen lukemisen parasta antia olivat ehkä ne "hei tää on se tyyppi joka sitten myöhemmin..."-oivallukset.
Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Parasta Harry Potter-sarjassa on päähenkilöiden ja jotenkin koko sarjan kasvu sarjan edetessä. Jo toisessa kirjassa tapahtuu paljon enemmän ja mielenkiintoisempia asioita, kuin viisasten kivessä. Kirjasarjassa kulkee tietyllä tapaa useampi teema tai juoni samaan aikaan. Joka kirjassa kerrotaan vähän enemmän Harryn menneisyydestä, vähän enemmän Tom Valedron menneisyydestä, joka kirjassa avataan vähän enemmän taikamaailmaa ja tottakai joka kirjassa viedään sitä itse tarinaa hyvän ja pahan taistelusta eteenpäin. Tietysti samalla myös päähenkilöt kasvavat ja heistä tulee esiin uusia puolia ja heille tulee uusia ongelmia ja murheita.
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Jostain syystä sarjan kolmas osa on aina ollut suosikkini. Tosin useammankin lukukerran jälkeen jaksaa tietyt jutut harmittaa. Tämän kirjan kanssa huomasin jälleen kerran mietiväni, et "miks ne ei tehny silleen ja tälleen niin sitten olis voinut sitä ja tätä".
Harry Potter ja liekehtivä pikari
Tämän kirjan lukemisesta taisi olla aika kauan, koska olin ehtinyt unohtaa jo tosi monta juttua. Kirjan loppupuoli on jo todella synkkä ja tässä kohti ollaan jo todella sellaisissa jutuissa, että ei voida mitenkään puhua enää lasten kirjoista. Aikaisemmissa kirjoissa on ollut aavistusta ja odotusta, mutta tästä neljännestä kirjasta eteenpäin alkaa sitten todella tapahtua.
Harry Potter ja Feeniksin kilta
Feeniksin kilta tuntuu olevan kirjoista ensimäinen, jossa elokuvat poikkeavat todella kirjasta. Elokuvissa Harryn ja Chon suhteelle on annettu paljon enemmän painoarvoa, kuin kirjassa. Myöskin Dolores Pimento on ihan erilainen hahmo. Tämä kirja antaa viimein moniin asioihin vastauksia. Tosin ilmaan nousee sitten uusia kysymyksiä. Harryn itsekeskeisyys jossain kohdin tuppaa kyllä ärsyttämään.
Harry Potter ja Puoliverinen prinssi
Tämä kirja alkaa hiljalleen selittää asioita ja avata historiaa. Pikkuhiljaa pääsee syventymään paremmin Lordi Volremortin sekä Severus Kalkaroksen hahmoihin. Tässä kirjassa oli jotenkin jännä, että tästä sai toisella lukukerralla irti ihan erilaisia fiiliksiä, kuin ekalla lukukerralla. Kun siis oli välissä luettuna myös se viimeinen osa, jossa paljastuu tähän osaan liittyviä juttuja. Kaikki ei todellakaan ole sitä miltä näyttää. Kun ensin luettuna tuntee vihaa jotain hahmoa kohtaan, voi seuraavalla kerralla tunne ollakkin sääli.
Harry Potter ja Kuoleman varjelukset
Viimeinen kirja on siitä jännä, että siinä tavallaan tapahtuu koko ajan jotain ja kuitenkaan siinä ei tunnu tapahtuvan juuri mitään. Jossain kohdissa tuntuu, että sorrutaan vähän kliseisiin, mutta silti kirja menee juuri niinkuin pitääkin. Kirja tuntuu pyörittelevän paljon sitä asiaa, että kukaan ihminen ei lopulta ole läpeensä paha tai läpeensä hyvä. Ja parhaatkin tekevät virheitä.
sunnuntai 21. huhtikuuta 2013
Tuiki tuiki tähtönen
Eteiseen otetuista mallipaloista ei sitten mikään kolahtanut ihan täysiä. Raschin Vanity Fair kirjasta löytyi kuitenkin tällainen kiva tapetti joka on tällä hetkellä suosikkina:
No joo, eteisen tapetointi on vielä ihan suunnitteluasteella, mutta Juuson huone sai eilen uuden ilmeen, kun isä ja äiti kävi laittamassa tapetit seiniin.
Tykkään tuosta tapetista koko ajan enemmän. Samaa tähtiteemaa Juuson huoneessa oli jo valmiina sisustustarrojen muodossa
Kuvassa on nyt vain vähän outo valo.
No joo, eteisen tapetointi on vielä ihan suunnitteluasteella, mutta Juuson huone sai eilen uuden ilmeen, kun isä ja äiti kävi laittamassa tapetit seiniin.
Kuvassa on nyt vain vähän outo valo.
torstai 18. huhtikuuta 2013
11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi
Sadan kirjan projektiin mahtuu myös muutamia sellaisia "no onhan tuon nyt kaikki lukenut"-kirjoja, ja Saint-Exupéryn Pikku Prinssi on yksi näistä. Mutta itselläni oli tätä ennen kyllä Pikku Prinssin kokoinen aukko sivistyksessä. Monessa paikassa kyllä oli siteerattu niitä ketun sanomisia siitä kesyttämisestä ja senkin tiesin, että joku ruusu siellä jossain on.
Tämän kirjan aion kyllä jossain vaiheessa ostaa itselleni. Surullinen ja onnellinen kirja samaan aikaan.
Tämän kirjan aion kyllä jossain vaiheessa ostaa itselleni. Surullinen ja onnellinen kirja samaan aikaan.
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Kirjeenvaihto-vaihto
Innostuin organisoimaan yhteen facebook-ryhmään kirjeenvaihto-aiheisen lahja-vaihdon. Eli siis ihmiset lähettivät toisilleen yhden kirjeenvaihtoon liittyvän paketin huhtikuun aikana. Oma pakettini lähti pääkaupunkiseutua kohti jo huhtikuun alkupuolella ja se näytti tältä
Paketissa oli:
- 2kpl A4 kokoista kirjepaperia
- 4kpl kuulakärkikyniä
- 1kpl pieni muistikirja
- 3kpl teippirullia
- 10kpl n. A5 kokoisia kirjepapereita
- 8 kpl kirjekuoria
- 9kpl valkosia neliökirjekuoria
- 5kpl pikkuisia neliökuoria
- 1 arkki ankkatarroja
- 6kpl sydäntarroja
- 5kpl läpikuultavia tarroja
- 2kpl siirtokuvia
- xkpl vaahtomuoviperhosia ja niille kroppia
Itse sain vaihdossa tällaisen paketin:
Aika söpöä ja hempeää. Parasta paketissa olivat postimerkit sekä sininen geelikynä. Vähiten käyttöä tulee varmaankin olemaan tuolle lyijytäytekynälle, koska en juuri koskaan lyijykynällä kirjoita.
Paketissa oli:
- 2kpl A4 kokoista kirjepaperia
- 4kpl kuulakärkikyniä
- 1kpl pieni muistikirja
- 3kpl teippirullia
- 10kpl n. A5 kokoisia kirjepapereita
- 8 kpl kirjekuoria
- 9kpl valkosia neliökirjekuoria
- 5kpl pikkuisia neliökuoria
- 1 arkki ankkatarroja
- 6kpl sydäntarroja
- 5kpl läpikuultavia tarroja
- 2kpl siirtokuvia
- xkpl vaahtomuoviperhosia ja niille kroppia
Itse sain vaihdossa tällaisen paketin:
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Remonttikärpänen
Taloa rakentaessa joutui tekemään monessa kohti sellasia "no ihan sama otetaan vaikka tää"-ratkaisuja. Esim. eteisen tapetti oli aluksi tosi kiva, mutta nyt olen jotenkin kyllästynyt siihen. Haeskelin tänään sitten entiseltä harjottelupaikalta pari tapettikirjaa ja vinon pinon mallipaloja.
Valinnan vaikeus iskee.
Valinnan vaikeus iskee.
maanantai 8. huhtikuuta 2013
10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
Sadan kirjan listalla siirryttiin lasten/nuorten osaston puolelle. Veljeni Leijonamieli ei kuitenkaan ole teemaltaan ihan kevyimmästä päästä. Pienen lapsen kuolema ei ole ihan helppo aihe. Veljeni Leijonamieli tarttuu tähän aiheesee kuitenkin sellaisella otteella, ettei ahdista. Tarina etenee vauhdilla ja pelottaviin tai surullisiin kohtiin ei jäädä jumittamaan liiaksi. Missään vaiheessa ei osaa arvata, mihin suuntaan kertomus etenee. Ja hei tämä on ensimäinen kirja, missä on kuvia! Siis hyvin nopealukuinen kirja.
Kirjan jättämä fiilis oli jostain syystä vähän surullinen.
Kirjan jättämä fiilis oli jostain syystä vähän surullinen.
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
Kirjekavereille
Kirjeitä lähtenty tällä viikolla:
-Katjalle
-Raisalle
-Emmi P:lle
-Sannalle
Kirjevihko:
-Marjutille
-Katjalle
-Raisalle
-Emmi P:lle
-Sannalle
Kirjevihko:
-Marjutille
9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
Melkein voisin väittää, että Linnunradan käsikirja liftareille on koko sata kirjaa listan yksi omituisimmista kirjoista. Olin nähnyt tämän elokuvana, mutta aika paljon oli eroa kirjan ja leffan välillä. Mm. loppu.
Kirja on... Hämmentävä, sekava, välillä ihan liian tieteellinen, yllättävä, hauska ja no outo. Ja se outoushan siinä parasta onkin. Ehkä jotain kieroutuneesta mielenlaadustani kertoo se, että repesin nauramaan sille itsemurhan tehneelle avaruusalukselle.
Kirja onnistuu vetämään jutut ihan päälaelleen. Siis epätodennäköiset jutut alkavat vaikuttaa jo hetken päästä ihan normaaleilta, jokin normaali juttu kesken kaiken sekoilun yllättää, positiivisuus ärsyttää ja Marvin on niin synkkä, että se on jo hauskaa.
Kirja on... Hämmentävä, sekava, välillä ihan liian tieteellinen, yllättävä, hauska ja no outo. Ja se outoushan siinä parasta onkin. Ehkä jotain kieroutuneesta mielenlaadustani kertoo se, että repesin nauramaan sille itsemurhan tehneelle avaruusalukselle.
Kirja onnistuu vetämään jutut ihan päälaelleen. Siis epätodennäköiset jutut alkavat vaikuttaa jo hetken päästä ihan normaaleilta, jokin normaali juttu kesken kaiken sekoilun yllättää, positiivisuus ärsyttää ja Marvin on niin synkkä, että se on jo hauskaa.
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Joku roti
Se alkoi sitten taas täysipäiväinen työttömyys.
On muuten oikeasti aika hankalaa pitää tässä olemisessa joku roti. Kuinka helppoa olisi vain valvoa yöt, kuskata aamulla pojat hoitoon ja tulla takas nukkumaan. Mutta olen päättänyt, että sellainen ei nyt käy laatuun. No joo pientä lipsumista oli jo alkumetreillä kun jumiuduin eilen koneelle lukemaan facebookista "ei mennyt niinku Strömsössä"-ryhmää aivan liian myöhään. Mutta vaikka kello herätti aamulla armottomasti seiskalta, en mennyt takaisin nukkumaan.
Kun nyt kerran on tällainen tilanne, että pojat jäivät hoitoon (eläköön subjektiivinen päivähoito-oikeus) ja itse lorvailen kotona, aion todellakin saada asioita aikaiseksi. Siivota, pyykätä jne. tottakai. Mutta myös lukea ja askarrella ja liikkua. Ja mietin jos vaikka hakisi äidiltä ompelukoneen lainaan. Eilen kävin kirjastossa ja ostamassa pojille kevääksi takit ja housut. Tänään olisi vuorossa työkkärikäynti ja jos vaikka hiuksiin saisi laitettua uuden värin. Huomenna edessä onkin sitten kunnon taistelu, kun peikonpoikasista pitäisi saada kerittyä taas ihmislapsia. Siis parturi.
Niin miksikö ne lapset sitten ovat siellä hoidossa? No kolmesta syystä. Niistä painavin on se, että hoitotäti on jäämässä eläkkeelle ja jos olisin ottanut pojat hoidosta, olisi tämän hoitajan pitänyt ottaa kolmeksi kuukaudeksi jotkut uudet lapset. Olisi ollut ikävää hoitajalle ja myös niille uusille lapsille. Toinen syy on se, että jos satun saamaan töitä, on se hoitopaikka valmiina. Ei tartte alkaa taas venkslaamaan ja etsimään ja järjestelemään. Ja voin luvata, että aloitan vaikka seuraava päivänä. Kolmas syy on se, että pojilla säilyy elämässä roti ja rutiini. Pojat ovat hoidossa 6-7 tuntia päivässä. Tähän sisältyy 1-2 tunnin päiväunet.
Tottakai toivon, että tämä olisi nyt vain sellainen lyhyt väli tämä työttömyys. Kaksi työhakemusta ovat maailmalla ja odottelen nyt mitä niistä sitten seuraa.
On muuten oikeasti aika hankalaa pitää tässä olemisessa joku roti. Kuinka helppoa olisi vain valvoa yöt, kuskata aamulla pojat hoitoon ja tulla takas nukkumaan. Mutta olen päättänyt, että sellainen ei nyt käy laatuun. No joo pientä lipsumista oli jo alkumetreillä kun jumiuduin eilen koneelle lukemaan facebookista "ei mennyt niinku Strömsössä"-ryhmää aivan liian myöhään. Mutta vaikka kello herätti aamulla armottomasti seiskalta, en mennyt takaisin nukkumaan.
Kun nyt kerran on tällainen tilanne, että pojat jäivät hoitoon (eläköön subjektiivinen päivähoito-oikeus) ja itse lorvailen kotona, aion todellakin saada asioita aikaiseksi. Siivota, pyykätä jne. tottakai. Mutta myös lukea ja askarrella ja liikkua. Ja mietin jos vaikka hakisi äidiltä ompelukoneen lainaan. Eilen kävin kirjastossa ja ostamassa pojille kevääksi takit ja housut. Tänään olisi vuorossa työkkärikäynti ja jos vaikka hiuksiin saisi laitettua uuden värin. Huomenna edessä onkin sitten kunnon taistelu, kun peikonpoikasista pitäisi saada kerittyä taas ihmislapsia. Siis parturi.
Niin miksikö ne lapset sitten ovat siellä hoidossa? No kolmesta syystä. Niistä painavin on se, että hoitotäti on jäämässä eläkkeelle ja jos olisin ottanut pojat hoidosta, olisi tämän hoitajan pitänyt ottaa kolmeksi kuukaudeksi jotkut uudet lapset. Olisi ollut ikävää hoitajalle ja myös niille uusille lapsille. Toinen syy on se, että jos satun saamaan töitä, on se hoitopaikka valmiina. Ei tartte alkaa taas venkslaamaan ja etsimään ja järjestelemään. Ja voin luvata, että aloitan vaikka seuraava päivänä. Kolmas syy on se, että pojilla säilyy elämässä roti ja rutiini. Pojat ovat hoidossa 6-7 tuntia päivässä. Tähän sisältyy 1-2 tunnin päiväunet.
Tottakai toivon, että tämä olisi nyt vain sellainen lyhyt väli tämä työttömyys. Kaksi työhakemusta ovat maailmalla ja odottelen nyt mitä niistä sitten seuraa.
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Levin reissu
Nyt kun alkaa tässä reissun jälkeen taas arki häämöttää, voisi vähän kertoilla tosta meidän viikosta. Viikko sitten lauantaina pakattiin kamppeet autoon ja lähdettiin ajelemaan kohti Leviä ja Villa Lumiaa. Lauantaina pysähdyttiin mennessä Tupoksella ja sain sinne sitten kameran reissuun mukaan. Vielä kun oppisi käyttämään sitä.
Sunnuntai meni lähinnä mökkiin kotiutumiseen ja ulkoilemiseen. Tulipa itsekkin kokeiltua potkukelkkaa ensimäistä kertaa vuosiin. Pojille oli reissuun pakattuna pulkka ja rattikelkka.
Maanantaina käytiin sitten vähän katsomassa poroja. Yhden poronkuseman verran päästiin myös kyytiin. Tässä tapauksessa poronkusema taisi olla n. kilometrin verran.
Siellä Levin Lapinkylässä oli myös eläimiä. "Almanakkoja"...
...possuja ja paljon muita.
Ja siellä oli myös "söpö hiiri". Tai viisi oikeataan.
Käytiin myös Rossossa syömässä ja sen verran oli mukuloilla vauhti päällä, että mä en ehkä kehtaa enää koskaan mennä sinne...
Keskiviikkona lasten energianpurkuun sopi hienosti Lastenmaailma Inka&Niko.
Pomppulinna ja pallomeri olivatkin lasten mielestä ihan parhaita. Äidin mielestä kuitenkin keskiviikkona oli ihan parasta PMMP:n keikka illalla Hullu Poro areenassa. Monta vuotta oon jo ajatellut, et PMMP olis kiva nähdä livenä ja olihan se! Yksi parhaista keikoista, millä oon ollut.
Torstaina oli sitten kylpyläpäivä. Juuso oli ensimäistä kertaa ikinä altaassa ja Joonakin vasta kolmatta. Joonalla oli vauhtia taas vaikka muille jakaa ja kummasti se Juusokin jakso olla sen 1,5 tuntia altaassa. Lopuksi laskettiin vesiliukumäkeä ja sekös se vasta olikin mukavaa. "VIUUUUH!!!" sanoi Juuso ja nauraa kikatti ihastuksesta.
Perjantaina siivoiltiin ja vähän vielä ulkoiltiin.
Lauantaina matka vei sitten kotiin rannan ja Haaparannan kautta. Piti hakea Ikeasta Juusolle tuoli.
Nyt on molemmille pojille samanlaiset. Ja mun pieni ei oo enää syöttötuoli-pieni.
Uskomattoman reippaasti jaksoi molemmat pikkumiehet olla pitkät automatkat! Nyt vain täällä sitten tuskaillaan arkeen palaamisen kanssa. Ehkä se tässä viikossa tai parissa taas asettuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)