Tuubihuiveja

Jälleen kerran sain vähän liian myöhään illalla idean. Päätin, että otanpa ja ompelempa äkkiä pojille tuubihuivit. Eihän se nyt voi olla kovin vaikeaa eihän? No kuinka väärässä sitä taas olinkaan. Ei meinannut ensinäkään löytyä sellaista ohjetta, kuin halusin ja toisekseen sellaista ohjetta, josta olisin tajunnut yhtään mitään. Halusin ihan vain suoran pötkön, jossa on toinen puoli eri kangasta, kuin toinen. Erästä ohjetta noudattamalla onnistuin saamaan aikaan kaksi kertaa kaulaan kierrettävän mallin. Lopulta meni hermo ja tein pienoismallin, josta sitten lopulta tajusin, että miten tämä homma oikein menee. Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia? Olisiko kiinnostusta saada tänne sellaista ohje-postausta, että miten nämä on tehty? Tässä kuitenkin lopputulokset. Kaikille kolmelle pojalle ja itselle. Pojat ovat itse valinneet kankaat. JustJust halusi raitoja, JuuJuu tiikereitä ja JooJoo nuolia. Itselleni otin pelkkää tiikeriä ja teen varmaan jossain vaiheessa Rekkakuskille oman pelkästä hästägistä. Nämä ovat olleet niin lempparit, että ne ovat menneet kaulaan joka kerta ulos lähtiessä ennen eri sanomista. Jopa pieni JustJust on kiskonut omaa tuubiaan kaulaan aina ulkovaatteita pukiessa.

Nuolihuppari

Olen hillonnut kaapissa taas kuukausi tolkulla tuota Noshin nuoli-kangasta. Ostin sen sitä varten, että JustJust saa siitä jumppiksen. Jotenkin kaavan etsiminen ja aloittaminen oli taas ihan ylivoimaista puuhaa. Kirjastossa lehtien selaaminen vilkkaan kaksi vuotiaan kanssa on melkoinen haaste. Lopulta nappasin vain matkaan Ottobren 4/2015 ja päätin soveltaa sieltä löytyvää haalaria aika rankalla kädellä.

Alkuperäinen kaava oli vuorellinen ulkovaate, mutta tästä oli tarkoitus tulla sisällä käytettävä. Kaava kelpasi muuten oikeastaan sellaisenaan, mutta hupun jouduin piirtää uudestaan. Jouduin myös tosissaan miettiä, että miten saan kaikki palaset sopimaan kankaalle.

Lopulta tästä tuli sitten taas sellainen työ, että jos olisi joku kässänope kaverina, kuskaisin tämän mallikappaleeksi kouluun. Voisi opettaja näyttää mikä kaikki voi mennä yhden vaatteen kohdalla pieleen. Ihan ensimmäisenä se, että tyhmästä (ja ennenkaikkea laiskasta) päästä kärsii koko ruumis. En jaksanut kaivaa ohjetta esiin, vaan rupesin vain laittamaan vetoketjua. No arvaahan sen mitän siinä sitten kävi. Eihän siitä hyvä tullut. Seuraava ongelma tuli vastaan sitten hupun kanssa. Kokeilin ensimmäistä kertaa kaksoisneulaa hupun etureunan tikkaamiseen ja sehän veti sitten koko reunan ihan aalloille. Tämä on tapahtunut jo aikaisemmin Korppi-huppareiden kanssa, joten päädyin sitten samaan ratkaisuun, kuin silloin: resoria reunaan.

Lopputulos on "käyttökelponen". Näyttää kauempaa ihan hyvältä, mutta yksikään sauma ei kyllä kestä lähempää tarkastelua. Kivasti saavat nyt isoveljen kanssa samistella, kun tilasin JooJoolle samaa kangasta olevan hupparin. Oikeastaan tekisi mieli hommata JuuJuulle tämän sarjan housut.

Kaavan koko oli 92, mutta tästä haalarista tuli kyllä aika reippaasti isompi, kun jätin vuoren tekemättä ja laitoin resorit hihan- ja lahkeensuihin. 92 kokoa käyttävä JustJust meinaa hukkua tähän, joten taitaa tulla enemmän käyttöön vasta keväämmällä.

Kolmannet Hide-hupparit

Kesällä Noshilta ilmestyi jälleen uusia kankaita ja siinä sitten selatessa iski jotenkin todella kovaa turkoosi joustocollege! Tuli sellainen "Tuota on pakko saada!"-fiilis. Tilin saldo ei kuitenkaan näyttänyt kovin lupaavalta, joten jäin sitten vain harmittelemaan, kuinka kiva huppari JooJoolle olisi tullut tuosta turkoosista joustocollegesta yhdistettynä koivu-toffee trikooseen. Koko päivän tätä harmittelin. Iltapäivällä tapahtui kuitenkin jotain todella yllättävää. Postilaatikosta nimittäin löytyi oudon näköinen kirjekuori. Tämä kuori piti sisällään Noshin lahjakortin! Eräs ystäväni oli päättänyt minua tällaisella ihanuudella vanhenemiseni johdosta muistaa. Ei olisi ehkä mitenkään voinut olla paremmin ajoitettu!

Tällä kertaa en onnistunut tässä kaavojen asettelussa ihan niin hyvin, kuin aikaisemmin, mutta pienellä lisäpalalla sain kuitenkin tälläkin kertaa myös 86/92 kokoisen hupparin tehtyä alkuperäisen 122/128 kokoisen hupparin lisäksi.

Saa JooJoo ja JustJust samistella oikein tosissaan, kun satuin heräteostoksena hankkimaan JustJustin kaappiin ihan samanlaiset Hero, jotka jo JooJoon kaapista löytyvät.

Lisää ompeluksia

Maanantaina lupailin vähän kuvaa siitä, mitä niistä origami lunnuista tuli. Kangas on jo vähän aikaa pyörinyt laatikossa ja alusta asti oli sellainen fiilis, että tästä teen jotain itselleni! Pyörittelin montaa eri vaihtoehtoa, ja lopulta päädyin valitsemaan mukavimman t-paitani, mistä piirsin sitten kaavat. Hihat vain olivat mallissa niin omituiset, että otin hihojen kaavan Noshin Juhla-mekosta. Pituutta halusin myös vähän enemmän, joten jatkoin helmasta tunika-mittaisen. Lopuksi sitten laitoin Noshin kilopussista tullutta tummansinistä trikoota vielä kaulukseen, hihansuihin ja helmaan. Vaikka tämän projektin kanssa meinasi moneen kertaa usko loppua ja hermo mennä, tuli lopputuloksesta oikein kiva arkivaate.

Kesän ompeluksia

Minun Facebook-seinäni täyttyy nykyään lähes pelkästään eri ryhmien viesteistä. Yksi ryhmä, mistä tasaisesti nousee kuvia esille, on Kangashamsterit. Tähän mennessä olen kyseisestä ryhmästä hamstrannut itselleni ihanan origami lintu-trikoon, sekä sellaiset kolmisen kiloa tilkkuja. Ensimmäinen tämänkertaisista ompeluksista ei kuitenkaan ole kummastakaan näistä, vaan jo aikaisemmin Noshin kilopussista tulleesta sulka-trikoosta.

En ole suuremmin tuolle sulka-kuosille lämmennyt, mutta nyt kun tuota kangasta pyörittelin, iski jonkun sortin hurahdus. Se on vain niin kertakaikkisen ihanan tuntuista! Vähän olen nyt koittanyt metsästää itselleni leggareita kysesestä kankaasta. Mutta niiden löytymistä odotellessa sai JustJust uudet leggarit. Toimivat mielestäni ihan hyvin pienellä pojalla tällaisella kelillä, siinä missä tytölläkin.

Resoreiksi valitsin aikaisemmin mainitusta tilkkupussista löytyneen tiipii-trikoon. Kävi vain pikkuinen moka ompelemisessa ja vyötärön kangas pyörähti ylösalaisin. Menee inkkareilla veri päähän. Innostuin tästä kuosista nyt sen verran, että ostin Noshin kirppikseltä saman kuosin bodyn. Tosin sitten huomasin, että yhdessä body ja leggarit näyttävät ihan pyjamalta.

Loppuviikosta tulossa, mitä siitä origami lintu-kankaasta tuli, sekä vielä yksi tilkkupussin ompelus.

Se toinen tiikeripaita

Ompeleminen on nopeutunut tosi paljon. Neljäs ompelemani paita ehti valmistua sillä aikaa, kun JustJust nukkui päiväunia. Kauluksen kanssa oli jälleen vähän ongelmaa, tällä kertaa leikkasin sen hippusen verran liian pitkästä palasesta. Mutta muuten alkaa homma jo onnistua ilman suurempaa säätämistä.  Viime viikolla posti toi myös Noshin kilopussin. Tällä kertaa ei mennyt ihan niin nappiin, kuin viimeksi. Raidallinen ja navy trikoo, sekä musta joustocollege tulevat varmasti käyttöön, mutta pilkullinen joustocollege lähtee kyllä eteenpäin.

Kyllähän Suomen kesässä aina pipoja tarvii...

Jäänyt tosiaan näitä käsitöitä vähän kuvaamatta ja esittelemättä, joten tässä vapun tienoilla ompelemani elämäni ensimmäiset pipot. En muista enää mitä kautta päädyin Mehukekkerit-blogin pipo-postaukseen, mutta siitä se ajatus sitten lähti. Videolla homma näytti nimittäin niin helpolta. Kaavaksi tosin otin jo aikaisemmin tulostamani Noshin lippapipon kaavan, mutta ilman lippaa. Ja tottahan siinä kun yritän tehdä jotain uutta lasten hereilläollessa, ei ajatus sitten kulje yhtään ja ekasta piposta tuli ihan kunnon maanantaikappale!

JooJoo kuitenkin tykästyi tähän sen verran kovasti, että otti sen käyttöönsä. Ja siitähän JuuJuu sitten reimastui. Hänelle kanssa pipo! "Äiti miksi sinä et IKINÄ ompele mulle pipoa!". Eipä auttanut muu,kuin uutta yritystä. Tämä meni vähän paremmin, mutta eipä tästäkään kyllä oikein priimaa vielä tullut.

Mutta käyttäjät ovat pipoihinsa oikein tyytyväisiä, että eiköhän se oo pääasia sitten kuitenkin. Yleensä pikkujäbät juokseen sen verran kovaa, että ei noin läheltä ehdi kukaan niiden pipoja katselle. Ehkä se kolmas kerta sitten alkaisi jo onnistua...

JooJoon pipon kankaat PaaPiilta ja JuuJuun pipo ulkopuolelta Noshia ja sisäpuolen trikoo Eurokankaasta.

Paitoja

Näistä paidoista vilahti kuvaa jo instagramin puolella (joka muuten päivittyy melkoisen paljon tiuhempaan, kuin tämä blogi ja josta pääsee tänne blogiin päätyviä juttuja katsomaan jo päiviä tai viikkoja ennen tätä). Päätin kokeilla Noshin kaava-osastolta tällä kertaa paidan kaavaa. Kankaat annoin poikien valita itse kangaspinosta. Joojoon valinta oli selvä ja tiikeriä piti saada.

Kauluksen kanssa sain värkätä ihan tosissaan, kun onnistuin sen mokaamaan pariinkin kertaan. Kaavoissa ollut kaulus-kaistale oli liian pitkä ja jäi lörpöttämään. (Kauluksen kangas on muuten PaaPiin korppia, jota jäi aikaisemmin tekemistäni huppareista yli.) Lopulta sain kauluksesta ihan kelvollisen.

JuuJuu valitsi itselleen PaaPiin työkoneita. Mutta kun ei oikein osannut päättää kumpaa väriä, sanoin sitten, että voi ottaa vaikka molempia. JustJust parka kun ei vielä osaa oikein omia mietteitään kertoa, sai sitten tyytyä jämäpaloihin.

Mikä lie ajatuskatkos tullut tuota JustJustin paitaa tehdessä, kun sille tuli pituutta melkein saman verran, kuin JuuJuun paidalle. Eipä jää ainakaan tuolla pitkäselkäisellä vipeltäjällä nyt selkä paljaaksi, vaikka pituutensa puolesta tuo paita menisi melkein tunikana... Seuraavaksi olisi sitten tarkoitus tehdä JuuJuulle tiikeripaita Noshin aquan värisestä tiikeri-trikoosta.

Mitä ollaan puuhailtu?

Onko se hyvä merkki, jos tuntuu olevan jatkuvasti niin paljon puuhaa, että ei ehdi tietokoneen ääreen istua? Tuntuu, että kun on töitä ja opiskelua ja perhe-elämää ja arjen pyörittämistä, niin oikein millekkään ylimääräiselle ei jää aikaa. Mitäs me sitten ollaan puuhattu? No ainakin käytiin taas vähän etsimässä poikien kanssa geokätköjä. Tuli törmättyä pelottavimpaan kätköön ikinä! En paljasta mistä tämä kammotus lyötyy, mutta en meinannut uskaltaa koskea. Olin ihan varma, että se joko sähisee tai puree.

Seuraava kätkö oli myös melkoisen pelottava, mutta eri syystä. En ole sitten lapsuuden kiivennyt puuhun ja mietin kyllä melko pitkään uskallanko lähteä tätä purkkia tavoittelemaan. Onneksi puu oli leikkipuiston reunalla, joten muksuilla riitti puuhaa sillä aikaa, kun kiipeilin.

Toiseenkin leikkipuistoon ollaan ehtitty ja sovittiinkin jo poikien kanssa, että kesällä kierretään kaikki lähiseudun leikkupuistot. Tästä innostuneena JuuJuu innostui pohtimaan isin kesälomaa. Mietti ensin, että viime kesänä sillä oli lomaa ja nyt ei oo. Totesi sitten, että "Siksi isillä ei ole kesälomaa, kun se ei ymmärrä, että kesällä pitää käydä leikkipuistossa!". Ei mennyt läpi mitkään selitykset työpaikan vaihtamisesta, kuulemma isi ei vain ymmärrä.

Alkukuussa kelit ovat olleet niin hyvät, että rekkakuski on innostunut pihan siivoamisesta. Kärrykuorma romua on jo lähtenyt hyöttikselle, mutta voi sitä lasten intoa ja ihmetystä, kun pihaan ajoi rekka viemään autonraatoja romuttamolle.

Ja jotta vain ei tekeminen loppuisi, satuin saamaan Noshin kilopussin. Ideoita jo on ja jahta ensin saan tämän läävän raivattua ihmisasumuksen näköiseksi ja hoidettua isompien poikien synttärijuhlat kunnialla, niin alkaa taas ompelukone surista. Esittelen tässä vielä ennen sitä kyllä pari aikaisemmin valmistunutta juttua, kunhan saan kuvat kamerasta koneelle. Mitähän tuosta froteesta oikein keksisi tehdä?

Taas lisää leggareita!

Harjoitus tekee mestarin, sanotaan, joten jatkoin taas ompeluharjoituksia. Pienten lasten leggareihin on hyvä käyttää noita vähän pienempiä kangaspalasia ja niistä on täälläkin kertaa tehty nämä parit leggarit. Toiset sai JustJust ja toiset hänen kummiensa tytär. Kaavana on käytetty samaa Noshin kaavaa, kuin aikaisemmin, mutta tällä kertaa lisäsin pituutta laittamalla vyötärölle ja lahkeisiin resorit. Edellisestä kerrasta viisastuneena levensin myös vähän pohkeiden kohdalta, yläosasta nämä ovatkin aivan hyvin istuvat.

Kankaat Noshilta (resorit ja JustJustin housujen raitakangas), PaaPiilta (Korppi ja Kaino) sekä Eurokankaasta (pilkkukangas).

Tunaroinnista tuninkiin

Ostin tuossa taannoin JooJoolle housut eräältä facebook-kirppikseltä. Kommenteissa oli kyllä mainittu reiästä, mutta jotenkin se meni sitten itseltä ohi. Ajattelin näppäränä tyttönä sen nopeasti paikata, mutta niinhän siinä sitten käy, kun on kiire että sutta ja sekundaahan siitä tulee. Unohdin nimittäin vaihtaa ala-langan! Keltaisiin housuihin tuli sitten musta lankaneliö. Koska housut olivat vähän parhaat päivänsä nähneet muutenkin ajattelin, että tähän voisi päteä myös ajatus, että "jos et voi piilottaa sitä, korosta sitä". Ommella surautin sitten neliölle muutaman kaverin.

Vaatetehdas käynnissä

Blogin kanssa on ollut vähän teknisiä ongelmia (tietokone on kieltäytynyt tekemästä kanssani yhteistyötä), mutta nyt saan viimein uutta päivitystä tehtyä. Kun kone on ollut poissa pelistä, on ollut aikaa istuskella sen toisen koneen ääressä. Ompelukone on hyrissyt täällä useampana iltana ja tässä taas vähän tekeleitä.

JuuJuun hupparista jäi sen verran kivasti kangasta yli, että JustJust sai sitten myös hupparin. Tähän valitsin trikoo-kankaaksi PaaPiin omenan väristä työkone-kangasta.

Ja kun molemmilla veljillä oli uudet hupparit, halusi JooJoo tietenkin myös itselleen hupparin. Yhdessä sitten istuimme koneen ääreen ja otimme auki PaaPiin sivut ja JooJoo sai itse valita mieleisensä kankaan. Tilaukseen lähti sitten metsänvihreää korppi-kangasta. Taskua ja huppua varten omista varastoista löytyikin sitten samalla kuosilla trikoota.

Tätäkin kangasta oli sitten sen verran,että JustJust sai toisen hupparin. Näiden kahden hupparin kohdalla onnistuin tekemään kyllä melkein kaikki mahdolliset virheet mitä vain ikinä voi mieleen tulla. Hupun reunat sain näyttämään tältä:

En oikein sitten keksinyt muuta, kuin otta sakset käteen ja vetästä huppujen reunaan resorit. Mutta koska mustaa resoria oli paitoihin tulossa muutenkin, sopi se tuohon hupun reunaan ihan kivasti.

Oli aika nopeaa tehdä kaksi hupparia "sarjatyönä". Senpä takia muutama seuraava juttu onkin tulossa vähän samanlaisella sarjatyömeiningillä.

Pikkuinen ylläri

Tällä hetkellä näyttää vähän siltä, että työt haittaavat harrastuksia, mutta yritän nyt kuitenkin edes kerran viikossa ehtiä tätä blogia päivittämään.

Eilen pääsimme yllättämään erään ystävämme pienimuotoisilla babyshowereilla. Etukäteen olimme pyytäneet ystävän miestä ottamaan heidän lapsensa ja lähtemään mummolaan, jolloin ystävämme luuli saavansa rauhallisen kotipäivän opiskeluiden merkeissä. Yllätys olikin sitten aika melkoinen kun ovikello soi ja oven takana olikin ystävän sisko ja me kolme kaveria. Alkujärkytyksen jälkeen oli kuulemma oikein kiva ylläri.

Lahjaksi pienelle ompelin omalla kaavalla pipon ja tumput sekä Noshin leggarikaavaa mukaillen housut. Kankaiksi valitsin PaaPiin trikoota. Tein pipon ja tumput tuplakankaasta, jotta niitä olisi parempi käyttää kevätvauvalla. Pipon voi myös halutessaan kääntää, jos jompi kumpi kankaista miellyttää enemmän silmää.

Miten niin muka ruma!

PaaPiin designin Facebook-sivuilla vietettiin taannoin 11000 tykkääjän juhlia. Siellä nousi keskusteluun sitten se, että välimerkki-kuoseja (eli kahdella eri pohjavärillä löytyvä quote  ja keltapohjainen hastag) pidetään vuoden rumimpina kuoseina. Kuulemma näiden kohdalla on suunnittelijalla arvostelukyky pettänyt jne. Mitä ihmettä? Olenko ihan vain tyylitajuton, koska tykkään ihan valtavasti tuosta #-kuosista! Valitsin sitä jo aikaisemmin puolen metrin palan, kun voitin PaaPiin arvonnassa kankaita. Mutta koska nämä ovat nyt melkoisella alennuksella myynnissä tilasin hastag-kangasta vielä pari metriä lisää ja puolen metrin palan tuota hiekkapohjaista quoteakin. Samaan tilaukseen nappasin myös palan okraa resoria.

Hastaq pääsi sitten myös jo vähän käyttöönkin. Jatkoin Noshin ilmaisten kaavojen parissa ja tällä kertaa otin kokeiluun Hide-hupparin. PaaPiin kankaiden lisäksi valitsin Noshin joustocollegen. Elämäni ensimmäinen huppari. Serkkuni ihmetteli, että missä välissä minulla on aikaa ommella. Tätäkin tehtiin taas pala silloin ja toinen tällöin. Kuitenkin parissa päivässä sain värkättyä paidan kasaan. Ihan ei taas jokainen yksityiskohta kestä lähempää tarkastelua, mutta olen kyllä melko tyytyväinen lopputulokseen. Vaatteesta tuli ihan käyttökelpoinen. Ensin oli ajatus tehdä paita JooJoolle, mutta koska kangas ei ihan riittänyt, tein sitten JuuJuulle. Tosin Noshille tyypilliseen tapaan tämäkin oli niin reilua mitoitusta, että olisi lopulta mahtunut JooJoolle. JuuJuu vaan ei enää suostu paidastaan luopumaan, joten jotain meni ainakin oikein.Sen verrran sovelsin, että en kääntänyt alareunaa ohjeen mukaan, vaan tein sinne erillisen kaistaleen, jotta sain paitaan ihan vähän pituutta lisää. Istuu sitten vähän paremmin meidän pitkäselkäisille pojille.

Leggareita pojalle?

Meillä on kotona aika kuuma aina, joten yleisin vaatetus millä JustJust kotona hengailee on vain body ja puolipotkarit/sukkahousut/leggarit. Viimeaikoina JustJust on ottanut melkoisen kasvuspurtin ja ohuempien housujen pino oli huvennut melko matalaksi, joten päätin jatkaa ompeluharjoituksia. Noshin sivuilta löytyi ilmainen leggareiden kaava, joten ajattelin kerrankin ommella jotain ihan oikein oikean kaavan mukaan. Pieneksi käymisen lisäki pinoa on pienentänyt myös kulutus. Kun jo kolmas muksu käyttää samoja puolipotkareita, saattaa käydä näin

Nämä Tutan puolipotkarit ovat kuitenkin niin sopivan malliset, joten en viitsinyt roskiinkaan heittää. Tilasin aikaisemmin Noshin askartelupussin ja etsiskelin sieltä sitten sopivia palasia näiden tuunaamiseen.

Arkartelupussin kankaissa oli pari juuri JustJustin leggareiden kokoista palasta. Päädyin diagonaali-kankaaseen. Mutta koska ompeluaikaa on lähinnä iltaisin, tuli sitten tehtyä väsyneenä pikku moka ja leikkasin kaksi saman jalan lahjetta. Piti sitten tehdä kahden leggarit ja koska kangasta ei ollut enempää, piti valita toiseen lahkeeseen jotain muuta kangasta. Ensimmäisten kohdalla pitäydyin Noshissa, mutta kahdet samanlaiset tuntuivat vähän tylsiltä, joten toisiin valitsin sitten PaaPiin Kaino-kangasta.

Nyt on kolmet uudet (tai melkein uudet) leggarit pikku vipeltäjälle. Näistähän tuli ihan kivat.

Käytättekö te pojilla leggareita?