Pikkuinen ylläri

Tällä hetkellä näyttää vähän siltä, että työt haittaavat harrastuksia, mutta yritän nyt kuitenkin edes kerran viikossa ehtiä tätä blogia päivittämään.

Eilen pääsimme yllättämään erään ystävämme pienimuotoisilla babyshowereilla. Etukäteen olimme pyytäneet ystävän miestä ottamaan heidän lapsensa ja lähtemään mummolaan, jolloin ystävämme luuli saavansa rauhallisen kotipäivän opiskeluiden merkeissä. Yllätys olikin sitten aika melkoinen kun ovikello soi ja oven takana olikin ystävän sisko ja me kolme kaveria. Alkujärkytyksen jälkeen oli kuulemma oikein kiva ylläri.

Lahjaksi pienelle ompelin omalla kaavalla pipon ja tumput sekä Noshin leggarikaavaa mukaillen housut. Kankaiksi valitsin PaaPiin trikoota. Tein pipon ja tumput tuplakankaasta, jotta niitä olisi parempi käyttää kevätvauvalla. Pipon voi myös halutessaan kääntää, jos jompi kumpi kankaista miellyttää enemmän silmää.

Vauvan päivä

Eilen vietettiin perheemme pienimmäisen ensimmäistä ihan omaa juhlaa, ristiäisiä. Samalla paljastettiin pienen nimi. Hän on Justus. Juhlat olivat ihanat, vaikka kiirehän sitä taas tuli. Itse istuin vielä 20min ennen juhlan alkua suihkunraikkaana sängyllä alasti imettämässä.

Kastepöytä

Tarjoilut

Lahjoja

Päivänsankari

Isälleni 50 vuotta sitten tehty kastepuku

Kakunkoriste

Valmistautumista ystävän suureen päivään

Mielestäni kaasoksi pääseminen on ihan valtavan suuri kunnia. Olin aivan otettu, kun tämä kunnia osui kohdalleni 2011. Tosin niistä häistä ei ole ihan kamalasti muistikuvaa, kuten ei koko kesästä 2011 muutenkaan. Pieni Urhea Taistelijani-blogia lukeneet tätä tuskin ihmettelevät.

Nyt kuitenkin tämä ihana kunnia on osunut kohdalleni jo toistamiseen ja saan jakaa sen tosi kivan serkkuni kanssa. Etukäteen suurin miettimisen aihe on ollut se perin naisellinen "mitä ihmettä pistän päälleni!!". Mekkoa ei oikein meinannut löytyä, vaikka asusteet olivatkin jo hyvissä ajoin mietittynä.

Kenkien ja laukun lisäksi korut olivat aika helppo valinta. Isoa perhoskaulakorua en ole pitänyt kuin kerran aikaisemmin serkkuni kihlajaisissa 2008. Kalevala-korun Vanamo-korvakorut sain jokunen vuosi sitten vanhemmiltani joululahjaksi ja saman sarjan rannekorun viime jouluna mieheltä.

Tilasin sitten sen Anna Field-mekon Zalandolta, koska se täytti kriteerit sen verran hyvin. Näytti ihan kivalta myös livenä. Sen kanssa ajattelin laittaa sitten vanhan jakun.

Kenkien kanssa kävi niin, että ne olivatkin pikkuisen isot. Onneksi silikoonilaput kantapäihin auttoivat ja kengät ovat ihan täydelliset. Tältä näyttää sitten koko setti päällä. Sukkahousut vielä pitää ennen lauantaita hommata ja keksiä miten hiukset oikein sitten lopulta laittaa.

Ja ei. Tämä itsestä kuvien ottaminen ei suju vieläkään...