Testi

Sain uuden puhelimen ja nyt pitää sitten testailla.

Marjaretki

Aika moni maalla kasvanut varmasti muistaa joka syksyisen tuskan, kun vanhemmat pakottivat teinit mukaansa marjametsään. Tai ainakin niitä halvatun pylpyröitä piti perkata pakkaseen. Viikonloppuna vein ensimmäistä kertaa omat ipanani metsään marjaretkelle. Mukaan valittiin tottakai kunnolla katu-uskottava ämpäri:

Ämpäri sai täytteekseen mustikoita ja vadelmia sen verran, mitä puolessa tunnissa ehti syömiseltä ämpäriin kerätä. Joona olisi jaksanut vielä vaikka kuinka kauan, mutta Juusolle metsässä kävely oli vähän liian rankkaa puuhaa. Ihan hyvä saalis saatiin kuitenkin.

Joona valitteli koko kotimatkan "Äiti sinne jäi vievä mustikoita! Äiti mennään takaisin poimimaan ne!". Lupasin, että ens viikolla käydään joku päivä uudestaan poimimassa mustikoita. Meillä kasvaa vattupuskia myös omassa pihassa. Ei ollenkaan haittaa, että naapureiden istuttamat vadelmat on vahingossa levinnyt meidänkin pihaan.

Latoa ja takkapuita

Meillä on taas tehty latoa oikein urakalla. Oon tästä projektista kirjoittanut ennenkin. Tai siis isä ja Joona ovat tehneet latoa. Joona on ollut isona apuna. Ja lato alkaa näyttää jo aika hyvältä. Isoltakin sen näyttää. Ja onhan tuo pienne kaksion kokoinen. Mahtuupa puiden lisäksi toiselle puolelle ruohonleikkurit ja pyörät talveksi. Niin ja moottorikelkka kesäksi.

Minä en ole tehnyt latoa. Minun hommani on ollut täyttää sitä. Ja sekin homma alkaa näyttää aika hyvältä. Kipeitä lihaksia ja rakkoja on kyllä hommasta saatu, mutta osumatarkkuus kirveen kanssa on parantunut hurjasti.

KFMF

Viime viikko vierähti lippuluukulla. Nimittäin jälleen kerran suuntana oli Kaustinen Folk Music Festival. 
Kolmatta kesää olin myymässä lippuja kyseisessä tapahtumassa ja se on kyllä äärettömän mukavaa hommaa se. Äidin ahertaessa pojat lomaili mummun ja vaarin kanssa. Kävivät Porissa Kirjurinluodolla leikkipuistoilemassa ja Vammalassa Herra Hakkaraisen talossa. Jälkimmäisestä mummu ja vaari ostivat pojille pelin, jonka nappuloina ovat Herra Hakkaraiset. Juuso on kulkenut nappulat käsissään pitkin taloa "Hemma Hakkaanen hyppää!" "Hemma Hakkaanen pökköttää"

Poikien reissu mahdollisti sen, että sain edes yhtenä aamuna nukkua pidempään. Tuppasi vähän menemään välillä myöhään, kun piti jäädä katsomaan kavereita tai jotain musiikkia. Töiden lomassa pääsin näkemään kaikki Kallioklubin keikat, joista ehdottomasti oma suosikkini oli Timo Rautiainen Folk Band. Se kuulostaa Elegia yllättävän hyvältä vähän folkahtavampana versiona. Aivan erikseen menin katsomaan Topi Sahaa, Anna Puuta, Stigiä ja TIETYSTI piti käydä katsomassa myös Bill Hota &The Pulvers.

Blogilaiskuus

Blogissa on ollut hiljaista. Pojilla on ollut kesälomaa ja meillä on ollut paljon kaikkea tekemistä. Seuraavien muutaman päivän aikana valotan teille, että mitäs me oikein ollaankaan puuhailtu. Ja jotta ei elämä olisi liian helppoa, teen sen kahdessa eri blogissa. Käsillä tehdyt jutut löytyvät siis Puuhailu-blogista.

19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu

Jälleen sadan kirjan listalla kirja jonka "kaikki ovat lukeneet". Melkeinpä yhtään enempää ei olisi tunnelma voinut heittää ääripäästä toiseen, kun Puhdistuksen maailmasta vaihdettiin Peppi Pitkätossun seikkailuihin.

Vaikka Peppi Pitkätossu onkin pääasiassa hyväntuulinen kirja, tuli itselle vähän surku-fiilis jossain kohti. Peppi olisi niin kovasti HALUNNUT osata käyttäytyä, mutta aikuiset eivät suostuneet opettamaan, vaan ainoastaan moittimaan.

18. Sofi Oksanen - Puhdistus

Sadan kirjan listalta löytyy myös tuoreempia klassikoita. En oikein tiennyt, mitä pitäisi odottaa, kun tartuin Sofi Oksasen Puhdistukseen. Kirja on aika synkkä. Tai oikeataan tosi synkkä. En ehkä uskaltaisi katsoa elokuvaan, kun jo kirjasta voi saada painajaisia.

Kirja on jotenkin aika monitasoinen. Jotkut asiat eivät koskaan muutu oli mikä aika tahansa. Toisaalta taas sitten kirja kertoo paljon myös tietystä ajasta.

Jossain kohti kirja etenee vähän nurinkurisesti. Kerrotaan jostain ihmisestä ja sitten vasta myöhemmin kerrotaan, mitä tekemistä sillä ihmisellä on niiden muiden kirjan henkilöiden kanssa.

Kirja kuului kyllä ehdottomasti niihin, että kun siihen tarttui, ei olisi malttanut laskea kirjaa käsistään. Jotenkin kerrankin ei voinut edes arvata olisiko loppu onnellinen vai surullinen. Ja no kirjan lukemisenkaan jälkeen en ole ihan varma kumpaa se loppu oli.

Kirjekavereille

Perustin nyt facebookkiin ryhmän näitä kirjeenvaihtojuttuja varten. Eli tästä eteenpäin en enää ilmoittele täällä blogissa lähteäviä kirjeitä.