Lemppareita: korut

Mä oon ollut varmaan aina ihan pikkasen korufriikki. Mulla on kolme rasiallista koruja ja siihen ei mahdu lähellekkään kaikki. Ostelen koruja tosi paljon ja muistan oikeastaan kaikkien korujen kohdalla, et mistä ne on ostettu ja milloin.

Korviksista

Lempparit vaihtelee aikakausittain, mutta tän hetken top 5 on nämä. Tai siis en osaa näitä laittaa järjestykseen. Nyt vasta huomaan, et ne on kahdesta paikasta.Kolmet on ostettu Kokkolan glitteristä ja kahdet on käsityötä. Ketju-renkaat, pallosysteemirenkaat ja perhoset on Glitteristä. Punaiset huopapallot on MagdalArtin ja rinkulat tähdillä on ihan made by minä itse. Paikallisesta kirjakaupasta löytyneestä korupaketista on noi renkaat ja loput osat sitten vähän sieltä sun täältä nettikaupoista, jotka myy korunosia.

Kaulakoruista valitsin vain kaksi lempparia. Ja huomasin just, että ne on näkyvissä myös edellisessa postauksessa molemmat. Kuin myös noi perhoskorvikset.

Heh. Kuvaan tuli myös kaikkein tärkeimmät ja rakkaimmat korut. Vihki- ja kihlasormus. Kihlasormus on Aurian Twinset mallistoa ja valkokultaa. Vihkisormuksena on sitten Kalevala-korun hopeinen Räisälän sormus.

Kaulakoruista tuo sydän on lemppari senkin takia, että sillä on valtavasti tunnearvoa. Se on ensinäkin ehkä kaunein kaulakoru, mitä mulla on ja sen lisäksi se on ensimmäinen äitienpäivälahja minkä oon saanut. Sen alkuperäinen ketju oli sellanen pyöreä ja se meni poikki, joten oon vaihtanut sen tavalliseen hopeiseen ketjuun.
Toinen kaulakoru on sitten Koruharakasta tilattu. Tällä hetkellä himottais ihan kamalasti tilata sieltä nämä.

Lempparirannekorua en jaksanut tähän nyt kuvata, mutta noiden aina mukanaolevien sormusten lisäksi on kaksi muutakin lempparisormusta. Sain ne joululahjaksi. Kuolasin tätä perhossormusta ensin varmaan puoli vuotta. Tähän sarjaan olisi kiva saada lisää. Nämä kuuluu Argento925-sarjaan ja niitä myy Kultajousi

Ai niin. Niiden Minna Parikan kenkien, joista puhuin pari postausta aiemmin, lisäksi oon löytänyt toisen "tän mä haluun sit kun oon iso ja rikas"-jutun. Nimittäin Lumoava-sarjan korvikset ja kaulakorun. Niiiiiin ihanat. Mutta se on tää kotiäidin budjetti kun ei oikein veny tollasiin ihanuuksiin. Täytyy siis tyytyä haaveilemaan.

Lemppareita: kynsilakat

Tässä nyt sitten niitä lemppareita, mistä edellisessä postauksessa jo puhuin. Hiusten värinvaihtelun lisäksi tykkään vaihdella väriä kynsiin. Tällä hetkellä lempparikynsilakat on tässä

Vasemmalla eka ihan toooosi vanha (siis ihan oikeasti jo 12 tai 13 vuotta vanha) Lorealin Jet-Set kynsilakka. On ihan uskomatonta, että se ei oo kuivettunut yhtään, vaan toimii edeleen tosi hyvin. Siinä on vähän "mattanen" pinta ja siksi se on kiva pohjalakka.

Seuraavana vasemmalla on toisiksi uusimmat hankintani, eli Oriflamen Veryme-sarja koristelulakat. Vielä kun oppis käyttämään niitä. Jossain vaiheessa saatan laitella jotain kuvia harjotteluista. Lähinnä nyt tulee tehtyä vaan jotain viivoja noilla. Ja nekin on jo tarpeeksi haastavia.

Sitten on takana Maybellinen mustaaaa +iron lakka. Musta on kiva ja tämä levittyy ihan kivasti. Mitä nyt se alkaa olla jo liian vanha ja pikkasen muistuttaa tervaa. Hankintalistalle siis uusi musta lakka.

Sitten on Seppälästä mukaan tarttuneita Wild Mild ja Wild and crazy-lakkoja. Sininen uusin hankinta. Oikeanpuoleinen noista on helmiäislakka, millä tulee kiva pinta.

Edessä sitten Lumenen lakka, joka on ehkä se ykköslemppari tällä hetkellä. Nimikin on ihan tosi kiva: Trouble maker. Se on tollanen harmaansävyinen kimallelakka.

Muutakin kun äitiyttä

Olen äiti. Olen ollut "kokopäiväinen äiti" nyt lähes kolme vuotta. Siis toisinsanoen olen ollut kotiäitinä melkein 3 vuotta. 3kk kävin välissä harjoittamassa ammattiani,sitä mihin olen saanut koulutuksen, eli toimin nuoriso-ohjaajana. Rekkakuskin vaimona äitiys tuppaa olemaan aika kokopäiväistä. Sitä kun on vähän niinkun "osa-aikayksinhuoltaja". Sillä erotuksella yksinhuoltajiin, että taloudellista vastuuta ei tarvitse kantaa yksin ja asiat saa ainakin puhelimessa jaettua. Mutta päävastuu arjen pyörittämisestä on kuitenkin itellä. Tämä blogi pyörii myös aika paljon äitiyden ja kodin ympärillä. Mutta sen lisäksi, että olen äiti, olen muutakin. Ja nyt kolmen vuoden jälkeen on alkanut entistä enemmän kaivata myös sitä muuta. Esittelen siis tässä postauksessa ja varmaan myöhemmin parissa muussakin, sitä jotain muuta. Olen myös nainen. Tykkään tyttöjenjutuista. Suunnitelmissa olisi pitää kunnon tyttöjenilta tässä joskus kaveriporukalla. Tai jonkunlaisella tyttöporukalla. Mutta siitä sitten oma postaus ja tämä postaus nyt muutamiin lemppareihin.

Ensinäkin tykkään tosi paljon värjäillä hiuksiani. En tykkää omasta "tummanvaaleanruskeasta", vaan olen jotenkin ottanut punertavan omaksi värikseni. Punainen eri sävyissä on ollut päässä jo kymmenen vuotta ja siitä johtuen ei sitten oikein ede kaverit enää huomaa jos se sävy muuttuu. Maaliskuun lopulla julkaisin jo tämän kuvan lyhemmistä hiuksista. Mutta sillon väri oli tämä

Sitten ostin purkin raitaväriä ja vedin siis huppuraidoilla pään täyteen värinpoistoraitoja. Oli muuten ihan kamala operaatio. Meni ihan tosi kauan ja mä ajattelin, että "no mä vaan äkkiä". Mutta siis värinpoistohuppuraitojen jälkeen väri on tämä

On tossa nyt vähän eroa kuitenkin. Kaapissa odottaa Lorealin Feria-purkki jonka värinä on pure paprika, eli tarkotus olis tota oranssia vähän kirkastaa. On sitten ensi viikonlopuksi pirteä pää kun suuntana on YleXPOP. Nyt tästä postauksesta meinaa tulla aika pitkä, joten jätän noi lempparijutut huomiselle. Öitä ihmiset.

Kuukauden blogi: Pophamster

Sisustukseen liittyviä hienoja kierrätysmateriaalijuttuja tarjoilee tämän kuukauden blogi. Anna Nygård Design tuotteita esittelee Pophamster-blogi

http://pophamsterjee.blogspot.com

Se on hienoa, kun jollain on ensinäkin mielikuvitusta ja toisekseen taitoa tehdä mielikuvista totta ja valmiita tuotteita. Ja oon kyllä niin ylpeä kun multakin löytyy yksi AND-tuote.

Painavia ajatuksia...

...siis ajatuksia painonpudotusprojektista.
No siis ensinäkin hyvän alun jälkeen on tapahtunut pientä lipsumista. Nimittäin tuossa perustavaalaatua olevassa koko homman kivijalassa, nukkumisessa. Kuten huomata saattaa kello on taas liikaa ja silti olen tässä. Tosin kissat on laitettu nukkumaan, lapset on laitettu nukkumaan, mieskin on laitettu (tai mennyt) nukkumaan, lääkkeet otettu ja hampaat pesty, eli kun sammutan tästä koneen kävelen suoraan sänkyyn.

Edistystä on tapahtunut sen verran, että lukemisa x8,6-x9,4 sahannut painoni on päässyt sahaamaan väliä x7,3-x8.8. Lupaan itselleni, että kun paino on x5.jotain saan jonkun palkinnon. Kun paino on x0.jotain saan käydä ostamassa itselleni kengät. Ei tosin ihan niitä kenkiä, mitä oon tässä tenavien nukuttamisen yhteydessä kuolannut. Nimittäin Minna Parikan Starlet ja Raquel-kenkiä. Ehkä mä joskus oon niin rikas, et ostan tollaset.

Suurin edistysaskel on kuitenkin ollut sokerikoukun katkeaminen. Ensinäkin tunnistaa nyt sen, että on jano. Voi kuinka kuulostaa yksinkertaselta jutulta. Mutta ei tule sokerinhimo, vaan tekee mieli juoda vettä. Ja tämä näkyi ihan konkreettisesti siinä, että menin kauppaan ostamaan jäätelön itelleni. Kävellessäni jäätelöaltaalle tuli sellanen "ei mun kyl oikeastaan teekkään mieli. Otankin vesipullon". Ja niin jäi jäätelö ostamatta ja mukaan lähti Bonagua-pullo. Eli: Jee hyvä minä!

Kuukauden blogeista

Huomasin tuosa justiinsa, et noita kuukauden blogeja tulee nyt niin pitkälle ensi vuoden puolelle,että päätin vähän tiivistää tahtia. Eli tästä eteenpäin esittelen kuukauden aikana aina kaksi seuraamaani blogia. Joka kuukauden 17. ja 27. päivä.

Syntypäivä

Tänään on vietetty suuret syntymäpäiväjuhalllisuudet. Eli siis pienten miesten yhteiset synttärit. JuuJuun ensimmäiset ja JooJoon kolmannet. Mä en oo hyvä tekemään täytekakkuja, sellanen ehkä keskiverto (ja se johtuu muuten TÄSTÄ. Keskellä vuotta syntyneenä pakosta keskiverto vähän kaikessa.) Kuitenkin haluan itse tehdä kakun. Ja tällä kertaa päätin ensimmäistä kertaa ostaa marsipaania ja askarrella siitä koristeita. Minä, joka olen aina inhonnut muovailuvahaa... No tältä se kakku sitten näytti

Kerrankin mulla oli homma hanskassa ja oikeasti kaikki valmiina, kun vieraat tuli.Pojat sai meidän ostamat lahjat aamupäivästä. JuuJuu soivan "perhoskirjan". Se on valittu puhtaasti sillä perusteella, että siinä oli kaikkein vähiten ärsyttävä ääni

JooJoo taas sai ensimmäisen kauko-ohjattavan autonsa, onhan kolmevuotias jo iso poika. Tällainen simppeli, missä ei oo liikaa irtoavia osia ja jonka ohjaus on yksinkertainen.

Tai no ihan kaikki ei ollut valmiina kun vieraat tuli. Pienempi päivänsankari oli päikkäreillä ja puettiin sitten vasta sen jälkeen juhlavaatteisiin. Mä oon jotenkin kovasti ollut vastaan kaikkea "samispukeutumista", mutta nykyään huomaan hyvin usein valitsevani pojille samantyyliset vaatteet. En samanlaisia, mutta yhteensopivat kuitenkin. Ongelma vaan, että näitä meidän touhutenavia ei meinaa saada valokuvaan yhtä aikaa ei sitten niin millään. Tässä kuitenkin onnistuinein yhteiskuva

JooJoolla muuten jalassa päivän suosituin synttärilahja, eli "ää-öös-pukat!" (siis Angry Birds sukat). Molemmat pojat sai niitä neljä paria. JooJoo oli niistä kovin innoissaan.



Syntymäpäivän pakollinen ohjelmanumero on kynttilöiden puhaltaminen kakusta. JuuJuu oli kovasti myös puhaltamassa, vaikka ei tainnut paljon siitä tuossa hommassa apua olla. Poikia auttamassa mummu ja JooJoon kummitäti

Tässä kuvassa näkyy myös JuuJuun kummitädin tekemä "Ää-öös-kakku". Eli pätkis-daim-kakku (joka muuten oli pöydän suosituin tarjottava ja ainoa joka meni melkein kokonaan) sai päällensä punaisen vihaisen linnun.
Vihaisia lintuja tuli myös lahjapaketeista. JooJoo sai "megapössin" (siis sen isomman punaisen) ja JuuJuu "Bumerangipössin" eli sen vihreän isonokkaisen. Muuta niin siinä vain kävi, että illalla kaikki seitsemän vihaista lintua löysi tiensä JooJoon sänkyyn. Myös se JuuJuun bumerangi-pössi.

Huomenna on sitten luvassa neuvolapäivä. Saadaan poikien mittoja ja muuta. Neuvolakuulumiset päivitän varmaan tuonne toisen blogin (Lasimaailma) puolelle.

Jääkiekko

Mähän oon tänään ahkera ku pistän jo toisen postauksen samalle päivälle...
Mut siis mä en oo ollu koskaan mitenkään kauhee urheulufani. En oo jaksanu kattoa mitään urheilua telkusta. Mutta jotenkin vaan nyt on tässä muutaman viimevuoden aikana iskeny tämä MM-lätkä.

Tänään piti sitten ajottaa iltatoimet vähän pelin mukaan. Annoin pojille iltapalat vähän aikaisemmin, juuri siinä ennen pelin alkua. Sitten katottiin peliä yhdessä. Ja hirmuisesti kannustettiin "Jee Suomi!". Ja pojat nostaa käsiä ilmaa "EEEE!". Ja taputettiin porukalla. Sitten syötiin JooJoon kanssa vähän jugurttia olkkarin lattialla. Ja tottakai JuuJuukin halusi. Annoin sitten omistani loput JuuJuulle. JooJoohan innostu sitten myöskin syöttämään JuuJuuta.

Vähän meni noi JooJoon sytöt huti ja JuuJuun naama ja lattia oli sen näkönen, et ihan ei ollu maaleja kaikki.
Pelissä ei nähty kamalasti jäähyjä ekan erän aikana, mutta meillä jaeltiin useampi kolmeminuuttinen. JooJoo tais istua ekan erän aikana yhteensä 9 minuuttia jäähypenkillä. Lähinnä koukki ja kampitti JuuJuuta.

Siinä ekan erän tiimellyksessä sitten vähän leikin JuuJuun kanssa pallolla ja sillä aikaa salakavala leijonanpentu hiipi selkäni taakse. Tunsin jotain terävää päänahassa ja samalla kuului "klips". Nätti pieni hiustuppo irtos ja päänahkaan tuli naarmu. JooJoo vissiin ajatteli, et äiti tarvii hiustenleikkuun...

Onneks on kerroksittain leikatut hiukset muutenkin, niin ei tollanen määrä näy missään.

Iltatoimet tehtiin sitten siinä erien välissä ja toisen erän aikana pistin pojat sänkyyn. Lopulta kolmannen erän puolivälin paikkeilla JuuJuu viimein nukahti ja se tarkoitti sitten sitä, että piti katsoa tuo jännitysnäytelmä HILJAA. JuuJuu ei oo muuten kamalan herkkäuninen, mutta juuri sen jälkeen kun on ihan vasta nukahtanut, se herää pieniinkin ääniin. JooJoohan täällä ei nuku vieläkään...

Selostajista muuten sen verran, että olin ensin sitä mieltä, että ihan hanurista kun ei oo Mertsi. Mutta Taivainen on kyllä ollut ihan positiivinen yllätys. Saukkonen taas ihan surullista kuunneltavaa... En nyt muista mikä peli oli kun tämä selittää jotain pallosta ja juoksemisesta. Ja samoin pelkkä "kiekko liukuu sinne päätyyn". No joo siis MINNE PÄÄTYYN? Kun ei aina ehdi koko aikaa peliä katsomaan, olisi kiva pysyä selostuksen ansiosta edes jotenkin kartalla siitä, että mitä tapahtuu.

Ovela mukula

Meillä on JooJoo saanut olla pieni poika hyvin pitkään. Siis tiettyjä ikään kuuluvia velvotteita ei oo kuluneen vuoden rankkuuden takia jaksanut vaatia. Ja nämä velvoitteet on pissalla käyminen vessassa ja ilman tuttia nukkuminen. Vaipattomuutta ollaan tässä harjoteltu jo muutama viikko ja se sujuu aika hienosti. Enää ei oo tullu vahinkoja ja parin tunnin päikkäritkin sujui tänään ilman vaippaa ja kuivalla sängyllä. Yöksi, ulos ja kylään laitetaan kuitenkin vielä vaippa. Tosin tässä pikapuolin voisi kokeilla kyläilyä "kaustinmummuue"-ilman vaippaa. Siellä kun ei oo niin paha juttu, jos vahinko sattuisikin tulemaan.

Mutta se tutti... Se piti jättää jo siinä vaiheessa kun alkoi 2 vuotta tulla täyteen. No ei jätetty. JuuJuun sydänvian takia piti matkustaa paljon autolla, nukkua vieraissa ja vaihtelevissa paikoissa, olla erossa äidistä ja olla keskellä pelkääviä ihmisiä. Siinä rytinässä ei vain hennonut ottaa pois asiaa, joka toi pienelle isoveljelle turvaa. Mutta nyt päätin, että kolme vuotta on viiminen takaraja. Kolmevuotias ei enää syö tuttia! Yksivuotiaskaan ei saa tuttia yleensä kun nukkumisjuttuna. Kaksi iltaa on jo onnistunut ihan kohtuu hyvin tuo nukahtaminen ilman tuttia. Mutta harmi vain tämä tutittomuus lyhentää yöunia. Ensinäkin nukahtamiseen menee illalla kauemmin ja aamulla poika jostain syystä sitten herää aikasemmin. Ja se tarkoittaa väsymystä päivällä. Ja kun päiväunia ei oo nukuttu hetkeen niin eihän niille sitten ole kiva mennä. Ja se ei onnistu ilman tuttia.

Vein muksun sänkyyn päikkäreille. Ensin se itki tuttia ja hetken päästä piti päästä vessaan. Sanoin sille, et "mene vain vessaan". No sehän meni. Ja pisti oven perässään lukkoon. Menin sitten kattomaan mitä tuo pienempi puuhaa. Hetken päästä kuului juoksuaskelia ja sitten oven kolahdus. Katoin, että isomman huoneen ovi on kiinni ja valot pois: se siis meni päikkäreille. Ja sinne ei voi silloin kurkata, kun se rauhottuminen loppuu siihen. Kun muksu heräsi, totesin ne pahat aavistukset niistä juoksuaskelista oikeiksi: muksu tulee tyytyväisenä ja unisena pikkuveljen tutti suussa... No ainakin onnistu ne unet ilman vaippaa jo.

Mitta tuli täyteen...

...nimittäin lukemia puntarissa. Molemmat raskaudet on kerryttäneet kiloja oikein kunnolla ja vielä kun olen sitä ihmistyyppiä joka stressin kohdatessa paisuu kun pullataikina, alkoi puntari näyttää karmaisevia lukemia. Äärimmäinen "ja sen yli ei kyllä mennä"-raja alkoi olla enää kilon päässä. Oikeastaan viimeinen pisara oli, kun mies veti jalkaansa vahingossa mun farkut. Ja se on kuitenkin 20 senttiiä pidempi.

Mun luonteeseen ei sovi yhtään mikään laihdutuskuuri. Tarkotus oli nyt sitten tehdä sellainen kokonaisvaltainen ryhtiliike. Ja se tarkoittaa muutamaa asiaa.

1. UNI
Jos ei saa tarpeeksi unta, ei jaksa yhtään mitään. Eli ensimmäisenä listalla on saada unirytmi kuntoon. Se on onnistunutkin jopa hetkittäin. Ja kyllä sitten huomaa kuinka seuraavana päivänä on ollut paljon enemmän virtaa.

2. RUOKA
Säännöllisesti, terveellisemmästi ja vähemmän. Eli itekkin nyt vain poikien kanssa samalle ruokarytmille. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Joka ruualle salaattia. Enemmän täysjyvää ja kasviksia. Mun kohdalla kasvikset tarkoittaa kyllä sitä, että ripottelen pakastepussista jotain rehuja kastikkeen joukkoon. Tällä hetkellä suosikkina on Pirkan joku meksikojuttu, missä on paprikaa, sipulia ja kahdenlaisia papuja. Ja kun syö useammin, on helppoa syödä kerralla vähemmän. Ja ruualta oon jättänyt leivän kokonaan pois. Syön leipää vain välipalaksi.

3. LIIKKUMINEN
Tarkotus olisi nyt yrittää liikkua enemmän. Kaksi kertaa viikossa edes jotain. Eli tämän hetken nollatilanteeseen tuo on jo iso parannus. Siis hermojen menetyksen uhalla käydä tekemässä kävelylenkkejä poikien kanssa tai jumpata kotona. Myös ihan hyötyliikuntaa olisi tarkoitus lisätä. Siis imuroidessa voin siirtää myös sen sohvan ja roskapusseja ei tarvitse kerätä eteiseen.

4. VESI
Ja sitten olisi tarkoitus juoda paaaaaaljon vettä. Jano muuttuu kuulemma aivoissa makeanhimoksi ja sen oon huomannut. Olo on muutenkin virkeämpi kun juo sitä vettä vähän joka välissä.

Eli oikeastaan siis säännöllisempi päivärytmi kaikin puolin. Ja tässä parisen viikkoa kun näiden asioiden kanssa on koittanut tsempata, niin tulostakin on tullut. Melkein pari kiloa on jo kadonnut. Eli enää olis parikymmentä saatava pois...