Olen äiti. Olen ollut "kokopäiväinen äiti" nyt lähes kolme vuotta. Siis toisinsanoen olen ollut kotiäitinä melkein 3 vuotta. 3kk kävin välissä harjoittamassa ammattiani,sitä mihin olen saanut koulutuksen, eli toimin nuoriso-ohjaajana. Rekkakuskin vaimona äitiys tuppaa olemaan aika kokopäiväistä. Sitä kun on vähän niinkun "osa-aikayksinhuoltaja". Sillä erotuksella yksinhuoltajiin, että taloudellista vastuuta ei tarvitse kantaa yksin ja asiat saa ainakin puhelimessa jaettua. Mutta päävastuu arjen pyörittämisestä on kuitenkin itellä. Tämä blogi pyörii myös aika paljon äitiyden ja kodin ympärillä. Mutta sen lisäksi, että olen äiti, olen muutakin. Ja nyt kolmen vuoden jälkeen on alkanut entistä enemmän kaivata myös sitä muuta. Esittelen siis tässä postauksessa ja varmaan myöhemmin parissa muussakin, sitä jotain muuta. Olen myös nainen. Tykkään tyttöjenjutuista. Suunnitelmissa olisi pitää kunnon tyttöjenilta tässä joskus kaveriporukalla. Tai jonkunlaisella tyttöporukalla. Mutta siitä sitten oma postaus ja tämä postaus nyt muutamiin lemppareihin.
Ensinäkin tykkään tosi paljon värjäillä hiuksiani. En tykkää omasta "tummanvaaleanruskeasta", vaan olen jotenkin ottanut punertavan omaksi värikseni. Punainen eri sävyissä on ollut päässä jo kymmenen vuotta ja siitä johtuen ei sitten oikein ede kaverit enää huomaa jos se sävy muuttuu. Maaliskuun lopulla julkaisin jo tämän kuvan lyhemmistä hiuksista. Mutta sillon väri oli tämä
Sitten ostin purkin raitaväriä ja vedin siis huppuraidoilla pään täyteen värinpoistoraitoja. Oli muuten ihan kamala operaatio. Meni ihan tosi kauan ja mä ajattelin, että "no mä vaan äkkiä". Mutta siis värinpoistohuppuraitojen jälkeen väri on tämä
On tossa nyt vähän eroa kuitenkin. Kaapissa odottaa Lorealin Feria-purkki jonka värinä on pure paprika, eli tarkotus olis tota oranssia vähän kirkastaa. On sitten ensi viikonlopuksi pirteä pää kun suuntana on YleXPOP. Nyt tästä postauksesta meinaa tulla aika pitkä, joten jätän noi lempparijutut huomiselle. Öitä ihmiset.
Rekkakuskin vaimona äitinä oleminen on kyllä hieman toista... Paitsi meillä ei onneks tehä reissuhommia, vaan "päivätöitä". Selitin kerran yhdelle äidille, että työpäivät miehellä on tavallisesti se 12 tuntia. Yleensä enemmän. Joskus on ihan ihmelyhyt päivä: 9 tuntia! Mies oli sillon alottanu kolmepäiväsen viikon, joka onnistuu vieläki välillä toteuttaa. Tämä äiti sitte mulle, että: "mutta onko sillä sitte lyhyemmät päivät jos se tekis 5 päivää viikossa?" öö... ei :D Aika shokki varmaan naiselle, jonka mies menee kasiks ja vie vanhimmat lapset samalla päiväkotiin. Ja tulee lasten kans neljältä pois. Nännännää, mun elämä onki jännempää. Ei voi koskaan tietää millon toinen tulee!
VastaaPoistaps. Ihana olla nainen!