Mamma on maitobaari

Imetys... Siinä on aihe, joka aiheuttaa helposti melko kiivasta keskustelua. Itselle kyseinen aihe on ollut vähän vieras ja tietyllä tapaa se on vieläkin.

Joonan kanssa imetys meni ihan mönkään. Vääränlainen imuote sai rinnanpäät verille ja mahavaivainen pikkuinen reagoi kaikkeen, mitä söin. Ainakin paprika aiheutti valtaisat mahavaivat. Väärän imuotteen takia, en koskaan päässyt rintakumista eroon ja ehkä myös siitä huonosta imuotteesta johtuen, maitoa ei koskaan tullut tarpeeksi. Joona sai korviketta synnäriltä asti ja osittaisimetin tuskan ja itkun kanssa 2kk. Kun siihen päälle tuli vielä häiden järjestelyn stressi niin eihän siitä mitään tullut. Kahden kuukauden jälkeen luovutin sen osittaisimetyksenkin kanssa. Se oli tosi raskas päätös ja tuntui todella epäonnistuneelta.

Juuson kohdalla imetys lähti ensimmäisen vuorokauden aikana hyvin käyntiin, mutta vauhtimutka Helsinkiin katkaisi homman aika ikävästi. 2kk jaksoin silloin kuitenkin joka päivä pumpata. Ensin yritin pumpata kaiken Juuson juoman maidon, mutta aika äkkiä tuli vastaan se, että pumpulle ei vain herunut tarpeeksi. Jossain vaiheessa sitten pyrin pumppaamaan edes sellaisen määrän, että sai antaa lääkkeet oman maidon kanssa. Ne nimittäin menivät huomattavasti paremmin alas niin, kuin korvikkeen seassa.

Syömisestä tulee väsy

Tällä kertaa maitoa tuntuu riittävän. Kuitenkin heti alussa oltiin taas saman ongelman ääressä, kuin Joonan kanssa: imettäminen sattuu. Tällä kertaa kuitenkin yksi kätilöistä osasi kertoa, missä on vika. Ulospäin imuote näytti hyvältä, mutta kieli jäi väärään paikkaan. Rinnanpää näytti huulipunalta. Kieli ei tullut ikenen päälle, vaan jäi ikenen taakse. Pieni piraja-poika oikein haukkasi kiinni rinnanpäästä ikenillä. Ja voin kertoa, että se sattui.

Kotona rupesin sitten etsimään tietoa siitä, miten tuollaisen kielen väärän asennon voisi korjata. Ainoa syy ja ratkaisu ongelmaan tuntui olevan kireä kielijänne ja sen katkaisu. Ja kun lueskelin lisää, aloin olla itse aika vakuuttunut siitä, että siinä oli ongelman syy. Pikku-Jaksan kielen kärkeen nimittäin jäi aika iso lovi.

Sydänkieli

Juttelin asiasta myös terveydenhoitajan kanssa viime viikolla. Hän oli kanssani samaa mieltä, että kireältä näyttää. Yleensä nämä kuitenkin katkaistaan jo synnärillä kotiinlähtötarkastuksessa. Terveydenhoitaja epäili, että omassa terveyskeskuksessamme ei kukaan tuota operaatiota tekisi. Sovittiin sitten, että soittelen keskussairaalan lastenosastolle ja kysyn miten toimitaan. Soitin ja sain sieltä sitten ajan jo seuraavalle päivälle lastenlääkärille. Perjantaina kävimme sitten näyttämässä lääkärille kieltä ja hyvin helposti onnistui jänteen nipsaiseminen.

Nyt ollaankin sitten viikon verran koitettu opetella syömistä ilman rintakumia. Ja no aika vaihtelevalla menestyksellä. Välillä on suu niin täynnä maitoa, että sitä pitää turskauttaa nenästä tai valuttaa suunpielestä. Hieman on myös rinnanpään suunta hakusassa ja suun sijasta siihen pitää työntää silmä. Hyvä imuote pitää myös irroittaa vähän väliä ja napata kiinni huonosti. Ja välillä pitää vain torkkua tissi suussa. Mutta ehkä se tästä, jatkamme harjoituksia.