Mahankasvatuskuulumisia

Piti päivittää jo tiistaina, mutta jotenkin se nyt vaan vähän jäi... Mutta tiistaina siis tuli täyteen viikkoja 30+0. Kovasti yritin ottaa kuvia, mutta eihän siitä illalla mitään tullut. Minulla kun ei ole ketään oikein ottamassa ja itsestä ei ilman peiliä kuvia saa. Ja ainoa isompi peili tässä talossa on siellä ainoassa paikassa, mistä on lamppu pimeänä ja jonne kukaan ei oo jaksanu vaihtaa uutta. Niiden kuvien taso oli sitä luokkaa, että tämä oli paras

Joo ei mene hyvin... Eilen sitten uudella yrityksellä. Eipä tuo mahan koko parissa päivässä miksikään muutu. Tässä siis mahakuvaa 30+2

Kaivelin tässä samalla sitten kuvia myös aikaisemmista raskauksista. Juuson odotusajalta ei löytynyt yhtään kuvaan näiltä viikoilta, mutta Joonan odotuksesta löytyi 29+6 otettu kuva

Raskaus on muuten sujunut taas ihan hyvin. Kipeähköjä supistuksia tulee aika paljon ja aikaisemmin neuvolassa terkka kehotti jättämään kaiken supistuksia aiheuttamaan ihan minimiin. Sovittiin, että soitan jos pahenevat. Jouduin sitten soittamaan neuvolaan ja muuttamaan seuraavaa neuvola-aikaa ja mainitsin siinä sivussa sitten noista supisteluista uudelleen, että ovat ehkä vähän lisääntyneet. Sain sitten lääkärille ajan.

Lääkäri ultrasi ja totesi kohdunkaulaa olevan jäljellä 5cm ja kohdunsuun napakasti kiinni. Kohdunkaula oli pehmeä, mutta kuulemma se on ihan normaalia, kun on jo kolmas vauva tulossa. Lääkärin mukaan ei tarvitse mitenkään normaalia elämää rajoittaa, kun kerran nuo supistelut eivät ole mitään tehneet.

Vauvaakin sillä ultralla kurkittiin. Sukupuoli oli pysynyt edellen samana, eikä pikkujaskasta ollut tullut välissä pikkujustiina. Painoa pienellä oli 1346g, eli vastasi ihan viikkoja. Pääkin oli alaspäin ja vaikka se onkin jo ihan todella alhaalla, nousee se sieltä vielä, eli kiinnittynyt ei ole.

Kuumuun on tehnyt minusta ihan täysin sohvalla makaavan raadon. Nukkumisesta ei meinaa tulla mitään. Totesinkin miehelle, että tästä se taas alkaa: seuraavat kunnon unet tiedossa joskus ehkä vuoden päästä.