Onni Blogien joulukalenteri: Luukku 4

"Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen"

 Tätä tuttua joululaulua on joskus kritisoitu siitä, että "ei se joulu tekemällä tule!". Pitkään olin tätä mieltä. Noudatin myös melko kirjaimellisesti Marttojen ohjetta siitä, että kaappeja ei tarvi jouluksi siivota, mikäli ei aio viettää niissä joulua. Muistan lapsena sen, kuinka joulun alla käytiin aina koko talo läpi. Kaapit, seinät ja lattiat ja katto. Saunan pesu oli pitkään minun hommani. Kun muutin pois lapsuudenkodista, en moneen vuoteen ole kiinnostanut mikään jouluhössötys. Ei sitten niin pätkääkään. Joulu ei ole oikein tuntunut joululta, ei ole ollut fiilistä. Miksi siis hössöttää?

Jossain vaiheessa havahduin siihen, että ehkä näillä on joku yhteys. Ei se joulufiilis ehkä tulekkaan ihan itsekseen. Ehkä sen eteen täytyykin nähdä vähän vaivaa? Vähän hössöttää? Tänä vuonna avasin oven joululle ensimmäisenä adventtina, kuten lapsuudenkodissani oli tapana. Oikeastaan tämä alkoi siitä, kun JooJoo selitti innoissaan, kuinka "kohta on se ensimmäinen atventti ja saa sytyttää sen ykköskynttilän!". Havahduin siihen, että meillä ei tosiaan ole advettikynttelikköä! Viime vuonna tein tällaisen viritelmän. Tänä vuonna päätin olla hurja ja muuttaa koko lipaston päällisen jouluiseksi jo näin ensimmäisen adventin aikaan.

Lipasto kesäväreissä

Tällä kertaa päädyin tekemään adventtikynttelikön pilttipurkeista. Tämä kun on viimeinen joulu, jolloin niitä meiltä enää löytyy (vaikka tosin nämäkin purkit ovat keväästä asti odottaneet lasinkeräyslaatikossa kierrätykseen pääsyä). Ensin piti pestä purkit huolellisesti. Valitsin tätä varten kaksi isompaa ja kaksi pienempää purkkia.

Seuraavaksi kaivoin kynsilakkalaatikostani kolme lakkaa, joilla lähdin koristelemaan purkkeja. Ensin numerot ja vähän pilkkuja. Numerot ovat juuri sen näköisiä, mitä meidän arki tällä hetkellä. Vähän vähemmän vakaalla kädellä vedettyjä, kun JustJust roikkui lahkeessa samalla. Hilelakalla sai aika kivannäköistä "lumen pintaa".

Tämän  jälkeen laitoin purkkiin kynttilän ja aloin täyttää purkkia merisuolalla. Kahteen purkkiin laitoin merisuolan lisäksi myös sokeria raidoiksi. Pienemmissä purkeissa merisuolan sai painella aika tiiviiksi, jotta kynttilä pysyi pystyssä.

Ensimmäisenä vaihdoin lipaston päälle jouluisemman pöytäliinan, sitten laitoin nurkalle joulupakettivalot (näistä tämän vuoden askarteluhitistä myöhemmin vähän lisää). Valmiit kynttiläpurkit asettelin tarjottimelle, johon laitoin koristeeksi hopeista helminauhaa ja kymmenen vuotta sitten miehen kanssa Tukholmasta ostetut kuusenkoristelinnut. Tästä se joulu pikkuhiljaa lähtee kotiimme hiipimään. JooJoon kanssa sytytimme yhdessä sunnuntaina ensimmäisen kynttilän, jota pojat kävivät monta kertaa ihastelemassa.

Miten teillä valmistaudutaan jouluun? 

Jäikö eilinen luukku kurkkaamatta? Sen löydät Hanna Mi-blogista.

Huomisesta luukusta taas vastaa Villa Kiana. Vielä ehtii siis mainiosti hypätä Onni Blogien joulukalenterin matkaan.