26. Enid Blyton - Viisikko-sarja

Tämä Sata Kirjaa-projekti on taas nytkähtänyt eteenpäin, kun sain tämän järkyttävän luku-urakan päätökseen. Ensimmäisestä kymmenestä kirjasta kirjoitin pari lausetta erikseen, mutta aika pian loppui sanottava.

Olen joskus lapsena yrittänyt jotain Viisikko kirjaa lukea, ja en tykännyt sitten yhtään. (Siitä tulikin sitten ajatus, että voisin jossain vaiheessa kirjoittaa vaikka ihan postauksen siitä, mitä itseasiassa lapsena tuli luettua.) Vuoden mutsin muistelut kyseisestä sarjasta eivät ainakaan poistaneet ennakkoluuloja kyseistä sarjaa kohtaan.

1. Viisikko aarresaarella  (Five on a Treasure Island 1942)

Ihan kivan nopealukuinen. En nyt olisi ehkä ihan lapsena jaksanut kirjasta innostua. Kirjoitustyylistä huomaa kyllä kirjoitusajankohdan. En usko, että enää nykytenaville suuresti uppoaisi. Ihan kivasti tapahtumiakin. Joitain asioita tunnutaan alleviivaavan ja toistavan ihan liikaa. Tule olo, että lukijaa pidetään vähän tyhmänä. Jokaisella uudelle kirjan henkilölle pitää erikseen aina selittää Paulin halua olla poika ja sitä, että hän ei vastaan jos kutsutaan Paulaksi. Myös se, kuinka Dick ja Anne heti Paulin kirjelapun luettuaan osasivat päätellä täsmälleen oikein aivan koko tapahtumaketjun, oli jotenkin lapsellinen ratkaisu.

2. Viisikon uudet seikkailut (Five Go Adventuring Again 1943)

Jo toisen kirjan kohdalla tuli tunne, että kirjasarja voi käydä aika puuduttavaksi. Aika samaa kaavaa toisti toinenkin kirja, kuin ensimmäinen. Kirjat valmistelevat jotain monta lukua ja sitten itse tapahtumat tapahtuvat ehkä yhden luvun kohdalla. Tässä kirjassa valmistelut oli tehty niin perusteellisesti, että itse tapahtumissa ei sitten ollut enää mitään yllättävää.

3. Viisikko karkuteillä (1957) (Five Run Away Together 1944)

Sama tuttu kaava. Ensin vatvotaan jotain pienempää ongelmaa lukutolkulla ja sitten itse seikkailuun käytetään pieni hetki lopussa. Tällä kertaa kyllä ratkaisussa oli yllättävää se, että mitä ne pahikset oikein lopulta piilottelivat. Yksi aika ärsyttävä juttu jo tässä vaiheessa on se, että joka kerta kerrotaan, kuinka Pauli ei yleensä koskaan itke ja tähän mennessä se on itkenyt joka kirjassa. Aina tapahtuu jotain niin kauheaa, että yleensä tyyni ja itkemätön Pauli ei itke, mutta nyt (taas) itkee kuitenkin. 

4. Viisikko ja salakuljettajat (1957) (Five Go To Smuggler's Top 1945)

Vaihteen vuoksi kirja, jonka pahis ei ollut ihan niin ennalta-arvattava.

 5. Viisikko kesälomalla (Five Go Off In A Caravan 1946)

Kuinkahan monen kirjan verran voi pyöritellä samaa ideaa? No simpanssi oli sentään jotain uutta...

6.  Viisikko pelastaa salaisuuden (Five on Kirrin Island Again 1947)

Luin tämän myös jossain vaiheessa ja kirjasta ei jäänyt MITÄÄN mieleen. Kertonee kaiken oleellisen...

7. Viisikko ja aavejuna (1959) (Five Go off to Camp 1948)

Kuinka monta kertaa saman kirjan oikeasti voi kirjoittaa uusiksi?!?! Arrghh! Salakuljetettua tavaraa ja maanalaisia tunneleita tälläkin kertaa. Ja nämä erittäin kovasti alleviivatut sukupuoliroolit alkavat jo ärsyttää. Paulin halu olla poika vain jotenkin korostaa noita rooleja. Vaikka, kuten kirjoissa sanotaan, Pauli on melkein yhtä hyvä kuin kuka tahansa poika, jättävät pojat tämän silti leiriin, koska hän on tyttö!

8.  Viisikko pulassa (Five Get Into Trouble 1950)

Ensimmäinen kerta, jossa toiminta alkaa kirjan alusta asti. Tämän jakoi jo lukeakkin. Uusia juonenkäänteitä vaihteeksi. Piristävä poikkeus tähän mennessä luettujen jälkeen. Leon ylimielisyys alkaa kyllä saamaan jo melkoisia mittasuhteita, mutta onneksi tällä kertaa ei tehty ihan niin suurta eroa tyttöjen ja poikien välille.

9. Viisikko joutuu ansaan (1959) (Five Fall into Adventure 1949)

Oho. Jo toinen kirja peräkkäin, joka teki mieli lukea loppuun asti. Tämähän alkaa vaikuttaa jo melkein hyvältä. Hieman kyllä hämmentää tuo kirjan henkilöiden kielenkäyttö. Liekö nykyään enää menisi läpi tuollainen, että kirjassa lapsi kutsuu toista lumpuksi ja itse pieneksi piruksi.

10.  Viisikko retkellä (1960) (Five On A Hike Together 1951)

Yksi parhaista Viisikko-kirjoista tähän asti. Vihjeiden selvittäminen on jotenkin tosi mielenkiintoista ja tällä kertaa ihan kaikki käänteet eivät olleen niin ennalta-arvattavia.

• Viisikko ja tornin salaisuus (Five Have A Wonderful Time 1952)
• Viisikko lähtee merelle (Five Go Down to the Sea 1953)
• Viisikko salaperäisellä nummella (Five Go to Mystery Moor 1954)
• Viisikko ja lapsenryöstäjät (Five Have Plenty of Fun 1955)
• Viisikko löytää jäljen (1960) (Five on a Secret Trail 1956)
• Viisikko vapauttaa lentäjät (1960) (Five Go to Billycock Hill 1957)
• Viisikko vuoristossa (1961) (Five Get into a Fix 1958)
• Viisikko ja linnan aarre (Five on Finniston Farm 1960)
• Viisikko vanhassa majakassa (Five Go to Demon's Rocks 1961)
• Viisikko kuiskausten saarella (1963) (Five Have a Mystery to Solve 1962)
• Viisikko jälleen yhdessä

Kuten jo toisen kirjan kohdalla ennustin: kirjasarja kävi TODELLA puuduttavaksi. Kaiken huippu oli viimeinen kirja jossa ihan täysin kierrätettiin aikaisempien kirjojen ideat aina sirkuksesta simpanssiin. Suosittelen lukemaan yhden tai kaksi kirjaa jostain puolivälin tietämiltä. Se riittää oleellisen kuvan saamiseksi tästä sarjasta. Jälleen kerran yksi "onneksi tämä on nyt ohi"-sarja tällä listalla.