Kortteja ja paketteja

Vanhoja juttuja kaivelen taas esiin jo kuukauden tai parin takaa. Tässä vähän tekemiäni kortteja taas. Ensin serkun häihin ja sitten kummitytön synttäreille samaa "kaavaa" muokaten. Ja jälleen kerran yksi viimeisen päälle patentti paketti. Milloinhan oikeasti muistan ostaa sitä lahjapaperia? Tällä kertaa en käyttänyt foliota, vaan lautasliinoja ja sellofaania.

Uusi kalenteri

Meillä on jo vuosia ollut lasten kanssa käytössä kalenteri, josta pojat ovat voineet hahmottaa viikon kulkua. Pahvinen kalenteri ei ole ollut järin kaunis, mutta se on toiminut kuitenkin ihan kivasti. Aina tähän saakka. JustJust on ruvennut säännöllisin väliajoin levittämään kaikki kalenterin kortit pitkin huushollia ja nyt suurin osa niistä onkin sitten jo ihan hukassa. Koko ajan ei jaksa piirtään uusia, joten joku parempi ratkaisu on ollut työn alla. Ja kerrankin Facebookin uutisvirtaan työntyvistä mainoksista oli hyötyä, sillä sinne pomppari mainost tästä Kokokidin magneettikalenterista. Siitä se idea sitten lähti ja työharjottelupäivän ohjessa tutkailin sitten Sinisen Siveltimen  askartelutarvike-valikoimaa ja sieltähän löytyi kaikki mitä tarvitsin. Puisia kirjaimia, puisia sydämiä, magneettinauhaa ja hyvä tussi. Omasta askartelulaatikosta otin vain tussit, millä kalenteri sai vähän väriä.

 

Hyvää pääsiäistä!

Oma fiilis on aika surullinen. Facebookissa seinä on täyttynyt kuvista ja linkeistä koskien Ylivieskan kirkkopaloa. Tuli tuolla kaupungissa joskus muinoin asuttua pari vuotta ja jotenkin on tosi iso suru kotikirkkonsa menettäneiden puolesta. Samalla tuhoutui korvaamaton pala historiaa, kun 1700-luvulla rakennettu kirkko paloi maantasalle. Ihan vaan jonkun nuoren jätkän "loistavasta" ideasta.

Muuten pääsiäinen on mennyt aika rauhallisesti. Täällä Pohjanmaalla trullit kiertävät lankalauantaina ja kierrettiin mekin poikien kanssa eilen virpomiskierroksella. Taitaa olla nykyään suuntaus enemmänkin se, että käydään vain tuttuja virpomassa. Omassa lapsuudessani me ei jaeltu mitään vitsoja, vaan me laulettiin. Ja muistan kuinka yhtenä vuonna kierrettiin isolla porukalla kaikki talot aina kolmen kilometrin päähän kotoa. Kokolle ei tänä vuonna jaksettu sitten enää lähteä, mutta omalla pihalla paistettiin illalla makkaraa.

Pääsiäisvapaalle lähteminen oli tänä vuonna erityisen mukavaa, sillä työkaveri oli tehnyt aivan ihanan pääsiäiskoristeen paperinarusta, jonka arpoi opettajien ja muun henkilökunnan kesken. Koko viikon olin tuota ihanaa keltaista pääsiäismunaa ihastellut ja taisin hihkaista ihan ääneen, kun arvontalaatikosta nousi minun nimeni.

Millaisia pääsiäsperinteitä teillä on?

Valopaketit

Askartelublogeja ja aiheeseen liittyviä Facebook-ryhmiä seuraavat eivät ole voineet tänä jouluna välttyä tältä idealta: joka paikassa on ollut kuvia paperinarusta/puuvillalangasta tehdyistä lahjapaketeista. Päätimpä sitten kokeilla tätä ideaa myös itse. Itse tein laatikot puuvillalangasta, pörrölangasta ja villalangasta. Villalankaa oli vaikea saada tarpeeksi kovettumaan, puuvillalanka toimi ehdottomasti parhaiten.

Valitse haluamasi kokoinen laatikko ja teippaa se kiinni

Päällystä laatikko kelmulla

Pyörittele ympärille narua

Narua saa olla aika monta kierrosta

Sivele laatikko erikeepperin ja veden seoksella. (Toinen vaihtoehto on kastella lanka ennen kiertämistä)

Erikeepperiseosta saa olla PALJON. Etenkin reunat on hyvä käydä kunnolla läpi.

Anna kuivua kunnolla, esim. yön yli. Leikkaa pohja auki

Poista laatikko ja kelmu sisältä.

Lisää valot ja nauhat

Onni Blogien joulukalenteri: Luukku 4

"Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen"

 Tätä tuttua joululaulua on joskus kritisoitu siitä, että "ei se joulu tekemällä tule!". Pitkään olin tätä mieltä. Noudatin myös melko kirjaimellisesti Marttojen ohjetta siitä, että kaappeja ei tarvi jouluksi siivota, mikäli ei aio viettää niissä joulua. Muistan lapsena sen, kuinka joulun alla käytiin aina koko talo läpi. Kaapit, seinät ja lattiat ja katto. Saunan pesu oli pitkään minun hommani. Kun muutin pois lapsuudenkodista, en moneen vuoteen ole kiinnostanut mikään jouluhössötys. Ei sitten niin pätkääkään. Joulu ei ole oikein tuntunut joululta, ei ole ollut fiilistä. Miksi siis hössöttää?

Jossain vaiheessa havahduin siihen, että ehkä näillä on joku yhteys. Ei se joulufiilis ehkä tulekkaan ihan itsekseen. Ehkä sen eteen täytyykin nähdä vähän vaivaa? Vähän hössöttää? Tänä vuonna avasin oven joululle ensimmäisenä adventtina, kuten lapsuudenkodissani oli tapana. Oikeastaan tämä alkoi siitä, kun JooJoo selitti innoissaan, kuinka "kohta on se ensimmäinen atventti ja saa sytyttää sen ykköskynttilän!". Havahduin siihen, että meillä ei tosiaan ole advettikynttelikköä! Viime vuonna tein tällaisen viritelmän. Tänä vuonna päätin olla hurja ja muuttaa koko lipaston päällisen jouluiseksi jo näin ensimmäisen adventin aikaan.

Lipasto kesäväreissä

Tällä kertaa päädyin tekemään adventtikynttelikön pilttipurkeista. Tämä kun on viimeinen joulu, jolloin niitä meiltä enää löytyy (vaikka tosin nämäkin purkit ovat keväästä asti odottaneet lasinkeräyslaatikossa kierrätykseen pääsyä). Ensin piti pestä purkit huolellisesti. Valitsin tätä varten kaksi isompaa ja kaksi pienempää purkkia.

Seuraavaksi kaivoin kynsilakkalaatikostani kolme lakkaa, joilla lähdin koristelemaan purkkeja. Ensin numerot ja vähän pilkkuja. Numerot ovat juuri sen näköisiä, mitä meidän arki tällä hetkellä. Vähän vähemmän vakaalla kädellä vedettyjä, kun JustJust roikkui lahkeessa samalla. Hilelakalla sai aika kivannäköistä "lumen pintaa".

Tämän  jälkeen laitoin purkkiin kynttilän ja aloin täyttää purkkia merisuolalla. Kahteen purkkiin laitoin merisuolan lisäksi myös sokeria raidoiksi. Pienemmissä purkeissa merisuolan sai painella aika tiiviiksi, jotta kynttilä pysyi pystyssä.

Ensimmäisenä vaihdoin lipaston päälle jouluisemman pöytäliinan, sitten laitoin nurkalle joulupakettivalot (näistä tämän vuoden askarteluhitistä myöhemmin vähän lisää). Valmiit kynttiläpurkit asettelin tarjottimelle, johon laitoin koristeeksi hopeista helminauhaa ja kymmenen vuotta sitten miehen kanssa Tukholmasta ostetut kuusenkoristelinnut. Tästä se joulu pikkuhiljaa lähtee kotiimme hiipimään. JooJoon kanssa sytytimme yhdessä sunnuntaina ensimmäisen kynttilän, jota pojat kävivät monta kertaa ihastelemassa.

Miten teillä valmistaudutaan jouluun? 

Jäikö eilinen luukku kurkkaamatta? Sen löydät Hanna Mi-blogista.

Huomisesta luukusta taas vastaa Villa Kiana. Vielä ehtii siis mainiosti hypätä Onni Blogien joulukalenterin matkaan.

Kissojen talviruokinta aloitettu

Päätin pitkästä aikaa kaivaa lintulaudan varastosta ja aloittaa lintujen talviruokinnan tänä vuonna. Pääasiassa jotain auringonkukansiemeniä ja talipalloa on tarkoitus linnuille tarjoilla, mutta innostuin sitten viime vuonna toteutetusta ideasta tehdä "talipallo" itse. Oli niitä vuosi sitten ostettuja siemeniä vielä jäljelläkin. Tällä kertaa kokeilin tehdä näistä rasvapalloista nauhan. Vielä eivät ainakaan ole linnut tätä ruokavaihtoehtoa oikein löytäneet.