Syntypäivä

Tänään on vietetty suuret syntymäpäiväjuhalllisuudet. Eli siis pienten miesten yhteiset synttärit. JuuJuun ensimmäiset ja JooJoon kolmannet. Mä en oo hyvä tekemään täytekakkuja, sellanen ehkä keskiverto (ja se johtuu muuten TÄSTÄ. Keskellä vuotta syntyneenä pakosta keskiverto vähän kaikessa.) Kuitenkin haluan itse tehdä kakun. Ja tällä kertaa päätin ensimmäistä kertaa ostaa marsipaania ja askarrella siitä koristeita. Minä, joka olen aina inhonnut muovailuvahaa... No tältä se kakku sitten näytti

Kerrankin mulla oli homma hanskassa ja oikeasti kaikki valmiina, kun vieraat tuli.Pojat sai meidän ostamat lahjat aamupäivästä. JuuJuu soivan "perhoskirjan". Se on valittu puhtaasti sillä perusteella, että siinä oli kaikkein vähiten ärsyttävä ääni

JooJoo taas sai ensimmäisen kauko-ohjattavan autonsa, onhan kolmevuotias jo iso poika. Tällainen simppeli, missä ei oo liikaa irtoavia osia ja jonka ohjaus on yksinkertainen.

Tai no ihan kaikki ei ollut valmiina kun vieraat tuli. Pienempi päivänsankari oli päikkäreillä ja puettiin sitten vasta sen jälkeen juhlavaatteisiin. Mä oon jotenkin kovasti ollut vastaan kaikkea "samispukeutumista", mutta nykyään huomaan hyvin usein valitsevani pojille samantyyliset vaatteet. En samanlaisia, mutta yhteensopivat kuitenkin. Ongelma vaan, että näitä meidän touhutenavia ei meinaa saada valokuvaan yhtä aikaa ei sitten niin millään. Tässä kuitenkin onnistuinein yhteiskuva

JooJoolla muuten jalassa päivän suosituin synttärilahja, eli "ää-öös-pukat!" (siis Angry Birds sukat). Molemmat pojat sai niitä neljä paria. JooJoo oli niistä kovin innoissaan.



Syntymäpäivän pakollinen ohjelmanumero on kynttilöiden puhaltaminen kakusta. JuuJuu oli kovasti myös puhaltamassa, vaikka ei tainnut paljon siitä tuossa hommassa apua olla. Poikia auttamassa mummu ja JooJoon kummitäti

Tässä kuvassa näkyy myös JuuJuun kummitädin tekemä "Ää-öös-kakku". Eli pätkis-daim-kakku (joka muuten oli pöydän suosituin tarjottava ja ainoa joka meni melkein kokonaan) sai päällensä punaisen vihaisen linnun.
Vihaisia lintuja tuli myös lahjapaketeista. JooJoo sai "megapössin" (siis sen isomman punaisen) ja JuuJuu "Bumerangipössin" eli sen vihreän isonokkaisen. Muuta niin siinä vain kävi, että illalla kaikki seitsemän vihaista lintua löysi tiensä JooJoon sänkyyn. Myös se JuuJuun bumerangi-pössi.

Huomenna on sitten luvassa neuvolapäivä. Saadaan poikien mittoja ja muuta. Neuvolakuulumiset päivitän varmaan tuonne toisen blogin (Lasimaailma) puolelle.

Jääkiekko

Mähän oon tänään ahkera ku pistän jo toisen postauksen samalle päivälle...
Mut siis mä en oo ollu koskaan mitenkään kauhee urheulufani. En oo jaksanu kattoa mitään urheilua telkusta. Mutta jotenkin vaan nyt on tässä muutaman viimevuoden aikana iskeny tämä MM-lätkä.

Tänään piti sitten ajottaa iltatoimet vähän pelin mukaan. Annoin pojille iltapalat vähän aikaisemmin, juuri siinä ennen pelin alkua. Sitten katottiin peliä yhdessä. Ja hirmuisesti kannustettiin "Jee Suomi!". Ja pojat nostaa käsiä ilmaa "EEEE!". Ja taputettiin porukalla. Sitten syötiin JooJoon kanssa vähän jugurttia olkkarin lattialla. Ja tottakai JuuJuukin halusi. Annoin sitten omistani loput JuuJuulle. JooJoohan innostu sitten myöskin syöttämään JuuJuuta.

Vähän meni noi JooJoon sytöt huti ja JuuJuun naama ja lattia oli sen näkönen, et ihan ei ollu maaleja kaikki.
Pelissä ei nähty kamalasti jäähyjä ekan erän aikana, mutta meillä jaeltiin useampi kolmeminuuttinen. JooJoo tais istua ekan erän aikana yhteensä 9 minuuttia jäähypenkillä. Lähinnä koukki ja kampitti JuuJuuta.

Siinä ekan erän tiimellyksessä sitten vähän leikin JuuJuun kanssa pallolla ja sillä aikaa salakavala leijonanpentu hiipi selkäni taakse. Tunsin jotain terävää päänahassa ja samalla kuului "klips". Nätti pieni hiustuppo irtos ja päänahkaan tuli naarmu. JooJoo vissiin ajatteli, et äiti tarvii hiustenleikkuun...

Onneks on kerroksittain leikatut hiukset muutenkin, niin ei tollanen määrä näy missään.

Iltatoimet tehtiin sitten siinä erien välissä ja toisen erän aikana pistin pojat sänkyyn. Lopulta kolmannen erän puolivälin paikkeilla JuuJuu viimein nukahti ja se tarkoitti sitten sitä, että piti katsoa tuo jännitysnäytelmä HILJAA. JuuJuu ei oo muuten kamalan herkkäuninen, mutta juuri sen jälkeen kun on ihan vasta nukahtanut, se herää pieniinkin ääniin. JooJoohan täällä ei nuku vieläkään...

Selostajista muuten sen verran, että olin ensin sitä mieltä, että ihan hanurista kun ei oo Mertsi. Mutta Taivainen on kyllä ollut ihan positiivinen yllätys. Saukkonen taas ihan surullista kuunneltavaa... En nyt muista mikä peli oli kun tämä selittää jotain pallosta ja juoksemisesta. Ja samoin pelkkä "kiekko liukuu sinne päätyyn". No joo siis MINNE PÄÄTYYN? Kun ei aina ehdi koko aikaa peliä katsomaan, olisi kiva pysyä selostuksen ansiosta edes jotenkin kartalla siitä, että mitä tapahtuu.

Ovela mukula

Meillä on JooJoo saanut olla pieni poika hyvin pitkään. Siis tiettyjä ikään kuuluvia velvotteita ei oo kuluneen vuoden rankkuuden takia jaksanut vaatia. Ja nämä velvoitteet on pissalla käyminen vessassa ja ilman tuttia nukkuminen. Vaipattomuutta ollaan tässä harjoteltu jo muutama viikko ja se sujuu aika hienosti. Enää ei oo tullu vahinkoja ja parin tunnin päikkäritkin sujui tänään ilman vaippaa ja kuivalla sängyllä. Yöksi, ulos ja kylään laitetaan kuitenkin vielä vaippa. Tosin tässä pikapuolin voisi kokeilla kyläilyä "kaustinmummuue"-ilman vaippaa. Siellä kun ei oo niin paha juttu, jos vahinko sattuisikin tulemaan.

Mutta se tutti... Se piti jättää jo siinä vaiheessa kun alkoi 2 vuotta tulla täyteen. No ei jätetty. JuuJuun sydänvian takia piti matkustaa paljon autolla, nukkua vieraissa ja vaihtelevissa paikoissa, olla erossa äidistä ja olla keskellä pelkääviä ihmisiä. Siinä rytinässä ei vain hennonut ottaa pois asiaa, joka toi pienelle isoveljelle turvaa. Mutta nyt päätin, että kolme vuotta on viiminen takaraja. Kolmevuotias ei enää syö tuttia! Yksivuotiaskaan ei saa tuttia yleensä kun nukkumisjuttuna. Kaksi iltaa on jo onnistunut ihan kohtuu hyvin tuo nukahtaminen ilman tuttia. Mutta harmi vain tämä tutittomuus lyhentää yöunia. Ensinäkin nukahtamiseen menee illalla kauemmin ja aamulla poika jostain syystä sitten herää aikasemmin. Ja se tarkoittaa väsymystä päivällä. Ja kun päiväunia ei oo nukuttu hetkeen niin eihän niille sitten ole kiva mennä. Ja se ei onnistu ilman tuttia.

Vein muksun sänkyyn päikkäreille. Ensin se itki tuttia ja hetken päästä piti päästä vessaan. Sanoin sille, et "mene vain vessaan". No sehän meni. Ja pisti oven perässään lukkoon. Menin sitten kattomaan mitä tuo pienempi puuhaa. Hetken päästä kuului juoksuaskelia ja sitten oven kolahdus. Katoin, että isomman huoneen ovi on kiinni ja valot pois: se siis meni päikkäreille. Ja sinne ei voi silloin kurkata, kun se rauhottuminen loppuu siihen. Kun muksu heräsi, totesin ne pahat aavistukset niistä juoksuaskelista oikeiksi: muksu tulee tyytyväisenä ja unisena pikkuveljen tutti suussa... No ainakin onnistu ne unet ilman vaippaa jo.

Mitta tuli täyteen...

...nimittäin lukemia puntarissa. Molemmat raskaudet on kerryttäneet kiloja oikein kunnolla ja vielä kun olen sitä ihmistyyppiä joka stressin kohdatessa paisuu kun pullataikina, alkoi puntari näyttää karmaisevia lukemia. Äärimmäinen "ja sen yli ei kyllä mennä"-raja alkoi olla enää kilon päässä. Oikeastaan viimeinen pisara oli, kun mies veti jalkaansa vahingossa mun farkut. Ja se on kuitenkin 20 senttiiä pidempi.

Mun luonteeseen ei sovi yhtään mikään laihdutuskuuri. Tarkotus oli nyt sitten tehdä sellainen kokonaisvaltainen ryhtiliike. Ja se tarkoittaa muutamaa asiaa.

1. UNI
Jos ei saa tarpeeksi unta, ei jaksa yhtään mitään. Eli ensimmäisenä listalla on saada unirytmi kuntoon. Se on onnistunutkin jopa hetkittäin. Ja kyllä sitten huomaa kuinka seuraavana päivänä on ollut paljon enemmän virtaa.

2. RUOKA
Säännöllisesti, terveellisemmästi ja vähemmän. Eli itekkin nyt vain poikien kanssa samalle ruokarytmille. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Joka ruualle salaattia. Enemmän täysjyvää ja kasviksia. Mun kohdalla kasvikset tarkoittaa kyllä sitä, että ripottelen pakastepussista jotain rehuja kastikkeen joukkoon. Tällä hetkellä suosikkina on Pirkan joku meksikojuttu, missä on paprikaa, sipulia ja kahdenlaisia papuja. Ja kun syö useammin, on helppoa syödä kerralla vähemmän. Ja ruualta oon jättänyt leivän kokonaan pois. Syön leipää vain välipalaksi.

3. LIIKKUMINEN
Tarkotus olisi nyt yrittää liikkua enemmän. Kaksi kertaa viikossa edes jotain. Eli tämän hetken nollatilanteeseen tuo on jo iso parannus. Siis hermojen menetyksen uhalla käydä tekemässä kävelylenkkejä poikien kanssa tai jumpata kotona. Myös ihan hyötyliikuntaa olisi tarkoitus lisätä. Siis imuroidessa voin siirtää myös sen sohvan ja roskapusseja ei tarvitse kerätä eteiseen.

4. VESI
Ja sitten olisi tarkoitus juoda paaaaaaljon vettä. Jano muuttuu kuulemma aivoissa makeanhimoksi ja sen oon huomannut. Olo on muutenkin virkeämpi kun juo sitä vettä vähän joka välissä.

Eli oikeastaan siis säännöllisempi päivärytmi kaikin puolin. Ja tässä parisen viikkoa kun näiden asioiden kanssa on koittanut tsempata, niin tulostakin on tullut. Melkein pari kiloa on jo kadonnut. Eli enää olis parikymmentä saatava pois...

Elämä on juhla...

Se on ihan yhtä juhlimista nämä keväät meillä. Ensin vietettiin tuossa pari viikkoa sitten miehen kolmekymppisiä. Vuokrattiin "kannibaalikattila", eli palju. Saunomisen ja paljuilun sekä kivojen ihmisten kanssa meni ilta oikein mukavasti.

Tossa n. kolmen viikon päästä juhlitaankin sitten noiden pienempien miesten synttäreitä. Itseasiassa tuo mun pieni vauvani lakkaa olemasta vauva aikalailla viikon päästä. Uskomatonta, että kuopus täyttää jo vuoden. Pidetään kuitenkin yhteiset synttärit sitten vasta tuolla äitienpäivän jälkeen. Ja koska mulla on visio kakusta, piti sitten vähän testailla. Mä kun en ole koskaan tehnyt mitään, mihin tulis kauulintamassaa. Ja nyt sitten sattui oikein sopivasti olemaan tässä meidän äidin synttärit ja pääsin sitten testailemaan juttuja siihen kakkuun. Tässä kuvaa kakusta vähän vielä kesken. Huomenna vasta viimeistellään. Vaahtokarkin makuista kaulintamassaa ja keltaista marsipaania. Ja suklaalehtiä. Reunoille pursotellaan sitten huomenna vielä kermavaahto

Kinuskikissan sivuilta löytyi ohje tuohon marmoripinnan tekoon. Näkyy tässä vähän huonosti. Mutta siis tosiaan kaulintamassaa ja marsipaania sekaisin. Sitä sekamössöä jäi sitten yli ja pyörittelin muutamia pikkuruusuja sitten siinä aikani kuluksi. Olin kyllä ostanut valmiita suklaalehtiä ja ruusuja, mutta ne ruusut nyt sitten jäi jotain myöhempää käyttöä varten.

Kuukauden blogi

Lupasin joskus jollekkin, että esittelisin vähän blogeja, joita itse seurailen. Tässä kun alkaa noiden meidän muksujen syntymäpäivät lähestymään, voisin aiheeseen liittyen esitellä seuraamani kakku-blogin.

http://rouva-v.vuodatus.net/

Rouva Veen kakut on blogi joka nimensämukaisesti keskittyy kakkuihin. Ja voi että millaisiin kakkuihin! Tämä on sellanen blogi, että hämmästyn kerta toisensa jälkeen miten ihmeessä joku voi osata! Muutamia muitakin kakkublogeja olen joskus selannut, mutta tämä on niitä harvoja, joka on jäänyt säännölliseen seurantaan.

Rairairai...

Kylvettiin JooJoon kanssa tänään rairuohoa. JooJoo oli kovin innoissaan valmiista ruohosta (ja siitä, että sitä sai omalla pienellä kastelukannulla kastella) ja kävi innoissaan näyttämässä valmista ruohokuppia "isille ja Tuutulle".

JooJoo on ihan itse asetellut suurimman osan noista savipalloista tonne reunalle. Meillä on myös paketillinen pieniä tipuja odottamassa ruohon kasvamista. JooJoo totes niistä kyllä, että "ANKKA!". Sitten kävin tossa yhtenä päivänä ostamassa vesivärit. Saapa nähdä jos saatais vaikka munia maalattua. Jos ei onnistu niin sit mulla on sellanen suunnitelmaa B et haen lähikaupasta tipu-tarroja ja liimataan niitä munien kylkeen: onnistuuhan se koristelu niinkin.

Niin ja kävin taas juttelemassa naapurin kanssa kuulumisia kuten aina täällee kerran vuodessa. Siis toisinsanoen kävin kampaajalla. Lähti taas letistä kuivat pois, eli puolet pituudesta. Kaapissa odottaisi ruskea väripurkki, mutta nyt kun näihin lyhkäsempiin tää punanen sopii niin kivasti, niin saattaapi jäädä tuonnemmaksi se värjääminen.

Tässä hiukset "puristuskiharoilla". Pitäis saada sellanen "poista tummat silmänaluset"-toiminto tohon kameraan...Hieman epätoivosta kun ostin sellasen silmänalusmöhnän jonka paketissa luvataan, että sitten kun mikään muu ei enää auta ja peitä tummia silmänalusia niin tämä tehoaa, ja sekään ei auttanut enää noita rinkuloita peittämään. Ihanaa kun lapsi tekee hampaita. Mutta siitä tulikin mieleen, että JEEEEE se JuuJuun neljäs hammas tuli nyt viimein sieltä ikenestä läpi. Ei sille toiselle yläetuhampaalle olekkaan odotettu kun vasta se kuukausi sitä kaveria.

Parasta keväässä on kyllä se, että saa kaivaa puroja pihalle. Se on sellasta hommaa, et aikuisena saa leikkiä ja vakuutella itselleen, että tekee muka jotain hyödyllistä. Ei tohon saa mitään salaojaa kaivaa kun sitten ei enää voi keväisin tapella miehen kanssa pistolapiosta. "Näytäppä sitä lapiota tänne ku mä vähän tosta..."

Jos jossain vaiheessa saa aikaseksi niin ajattelin tässä blogissa vähän esitellä blogeja, joita itse luen. Mutta tämä tosiaan jos jossain vaiheessa iskee ispis. On ollut tämä blogi-inspis vähän hukassa taas. Samoin kortti-inspis. Kirje-inspistä olis senkin edestä, mutta kovin on pino taas tyhjä. En tiedä pitäisikö etsiskellä vielä jostain yksi uusi kirjekaveri.

Mitään en oo taaskaan tehny...

Jotenkin ei oo taas juuri mitään saanut aikaseksi. Kirjepinon purku oli tossa viime viikon homma ja seuraavat voi odotella postia tällä viikolla:

-Hannele (kirje+vihko)
-Katja
-Piia
-Marjo A

Nyt on siis taas kirjepino tyhjä.

Kirjojakin on tullut lueskeltua. Luin pitkästä aikaa Virginia Andrewsin Cutler-sarjan. Ihmissuhteet on kyllä noissa niin sekava soppa, että jää moni saippuasarjakin toiseksi. Kukaan ei ole sitä mitä on luullut olevansa. Ja lopulta jää jotenkin vain surullinen olo suurimman osan puolesta. Mutta silti ne on jotenkin kovin koukuttavia kirjoja. Vaikka siis juuri sellaisia, että tekisi mieli piirtää kaavio siitä, että kuka nyt oli kenenkin mikä. Vai miltä kuulostaa se, että yksi kirjan henkilö on oman siskonsa täti :D

Tämän päivän isoin homma taitaakin taas olla se, että pitäisi käydä kirjastossa ja kaupassa yksin molempien poikien kanssa.

Ketuikshan se meni...

...nimitäin viikonloppusuunnitelmat.
Pitikin kirjottaa siihen edelliseen postauksen taudeista. En nimittäin sitten selvinnyt sitä Klamydiaa kattomaan. Siinä illan aikana oltiin saatu mun hiukset värjättyä, kaveri lakkas mun kynsistä hienot, oltiin lilluttu paljussa (ihana keksintö!) ja juuri kun oli hiukset kuivat ja meikki naamassa ja keräilin kamppeita lähtöä varten soi puhelin. Äiti soitti, että esikoinen oksentaa. Eipä sitten kun koukattiin meidän kautta. Vaihdoin itelleni sellaset vaatteet, ettei kovin paljon tympäse jos ne sotkeentuu, keräsin omat yöpymiskamat ja pojille vaihtovaatteita. Mä menin romppeineni porukoille ja muu porukka jatkoi sitten sinne keikalle.

Pieni raasu oli kaks kertaa oksentanut siellä kymmenen aikaan. Nukkui takkahuoneen sohvalla siinä vaiheessa kun mä tulin. Mä jäin sitten nukkumaan patjalle sinne takkahuoneen lattialle. Kahden ja kolmen välillä oksensi vielä kaksi kertaa. Heräsin aina kun poika alkoi yskiä. Sitten vaan tenava syliin ja naama ämpäriä kohti. Ja kokeilin sitten vähän vettä juottaa. Jäi se vesilasi sitten lattialle siinä yöllä ja aamulla puoli kasin aikaan heräsin siihen, kun poika juo kauhealla vauhdilla sitä isoa lasia tyhjäksi. Vissiin vähän jano raukalla. Sen jälkeen se pomppas ylös ja totes vain, että "kala akkee" ja sinne se paineli työhuoneen puolelle laskemaan kala-pelin kaloja. Muutenkin oli koko muksu niinkun mitään ei olis ollutkaan. Toki sitten päivällä oli aika väsynyt.

Päivä menikin sitten makoillessa ja vasta illalla tultiin poikien kanssa kotiin. Tässä nyt jännätään, että tuleeko tauti mulle ja kuopukselle. Mies on reissussa, eli sais sekin pysyä terveenä.

Rehuja ja tauteja

Tänään on kiva ilta tiedossa :) Kavereille saunomaan ja paljuilemaan ja sitten illalla kattomaan Klamydiaa.
No sitä varten kun nyt kerrankin olen jonnekkin menossa, piti tietenkin käydä sitten tekemässä vaatevarastoon pieni uudistus ja kävin ostamassa torstaina Seppälästä paidan. Kotiin tullessa iski sitten sellanen päähänpisto, että mäpäs käyn hakemassa jonkun kukan siihen pyöreään pasipurkkiin jonka ostin aikaisemmin. Kukkakaupassa selitin sitten millanen purkki mulla on ja et siihen pitäis saada joku rehu. Mutta ei palmuvehka kun sellanen mulla jo on. Hengissäkin vielä. No mukaan lähti sitten anopinkieli

Tuli tuota multaa ja heräteostoksena ostettuja savipalleroita vähän turhan korkeasti tonne, mutta no ihan kiva se on noinkin.
Ja kun nyt kerran noita päähänpistoja oli muutenkin, niin pitihän sitten yksi sellainen tulla siellä kukkakaupassakin. Ostin sitten herttaköynnöksen. Tai herttalyhty nimellä se mulle myytiin. Laitoin sen joskus 2006 Ellokselta tilaamaani lasiputkeen. Mietin siinä, että kiva jos tapan koko rehun jo heti alkuunsa kun siirsin tuota ruukusta pois. Kuva on taas tosi huono kun on tuo ikkuna tuossa

Mietin tänään, että mun kanssa on varmaan ihan syvältä asua. Tavarat nimittäin vaihtaa paikkaa suhteellisen tiuhaan. Tänään tympäännyin siihen, että joka ilta pitää hakea poikien unirätit toisesta päästä taloa ja sitten siihen oon tympääntynyt jo aikaisemmin, että vessasta kyllä saa vietyä sen likaisen käsipyyhkeen pois, mutta sinne ei ikään muista tuoda uutta tilalle. Siirsin sitten rätit JuuJuun huoneen kirjahyllyyn (jonne olen siirtänyt aikaisemmin jo JuuJuunn vaatteet) ja käsipyyhkeet siirsin vessan kaappiin.