Liian pitkä kesäloma

Olen tätä mieltä joka kesä: kesäloma on vähän liian pitkä. Itsehän voisin jatkaa sitä ihan loputtomiin, mutta 5v:n kohdalla homma ei vain toimi, vaikka kuinka pitää kiinni rutiineista ja keksii tekemistä. Kun heinäkuu kääntyy elokuuksi alkaa itse kukin laskea päiviä päiväkodin alkuun. Vaikka omalla kohdalla edessä on taas "työtön työtön työtön"-lappujen täyttelyä hamaan tappiin asti, ovat pojat jo aloittaneet päiväkotiarkensa parina päivänä viikossa. JooJoo suuntaa koulunpenkille ekaluokkalaisen innolla torstaina. Mutta mitä me sitten oikein ollaan kesän aikana tehty?

Ensimmäisen viikon kaksi isointa viettivät aamupäivät seurakunnan ja 4H:n järjestämällä leikkikentällä. Kuinka kätevää, kun se oli niin lähellä, että eväsreput vain selkään ja sitten katsoin ikkunasta, että pojat pääsevät perille. Toinen viikko menikin sitten JooJoon uimakoulussa.

Muuten yritimme käydä vähintään kerran viikossa jossain leikkipuistossa. Loppukesän helteillä kävimme myös useamman kerran uimassa. JooJoo on innoissaan opitusta uimataidosta ja JuuJuu on onneksi sopivan varovainen, niin onnistuu yksin kaikkien kolmen kanssa lähteä rannalle. Jostain syystä rämäpäinen JustJust kuitenkin pelkää isoa vettä, joten osan ajasta rakensimme hiekkalinnoja.

Olemme etsineet myös aika monta geokätköä. Osan niistä olen hakenut yhdessä lasten kanssa ja osan ilman. Ehkä suurin elämys oli, kun oltiin JooJoon ja JuuJuun kanssa kätköilemässä ja päästiin puolivahingossa näkemään sellaisen pienen lentokoneen nousu. Oli pojilla isälle kerrottavaa, kun päästiin kotiin asti.

Käytiin myös Ruotsissa pyörähtämässä, mutta siitä reissusta sitten seuraavalla kerralla lisää.