Teos on ilmestynyt alunperin vuonna 1862 ja tämä näkyy kirjan tekstissä, joka on ajoittain hieman vaikeasti ymmärrettävää. Vaikka kirja onkin hyvä ja mielenkiintoinen, on se vähän raskasta luettavaa ja itse koin helpoimmaksi lukea sitä aina vain pienen pätkän kerrallaan.
Yleensä kirjat haarautuvat kuin puu. Pääjuonesta lähdetään siviraiteille. Kurjat on kuitenkin enemmän kuin joki. Yhtäkkiä hypätään johonkin toiseen paikkaan ja toiseen henkilöön, joka aluksi tuntuu aivan irralliselta. Kuitenkin myöhemmin tämä sivujuonne liittyy kirjan juoneen, aivan kuin pienet purot isompaan jokeen.
Kirjan tarina on hyvä ja tapahtumapaikat on kuvattu jotenkin todella elävästi. Osaisin jotenkin nähdä tämän kirjan musikaalina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti