Kulunut viikko on ollut aika raskas. En olisi vielä viikko sitten tiennyt, että tällaisen myllytyksen käyn tässä muutamassa päivässä läpi. Ihan naurettavuuksiin menneiden vaiheiden, tuntikausien itkemisen ja monen monituisen keskustelun jälkeen ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että molemmat pojat vaihtavat hoitopaikkaa. Mun isot pojat tarvitsevat jo isommat ryhmät kasvun ja kehityksen tueksi. Ja perhepäivähoitaja hengähdystauon. Olisin kyllä itse toivonut niiden isompien ryhmien sijaitsevan samassa paikassa. Mutta nyt ei enää auta murehtia mennyttä, vaan täytyy katsoa eteenpäin. Mennään kevät näin ja syksyllä sitten pienempikin menee päiväkotiin.
Torstaina käytiin tutustumassa isomman kanssa päiväkotiin. Hienot tilat täällä kyllä on. Onkin jännä paikka pojalle olla ensimmäistä kertaa porukan pienin. Pikkasen tuntuu poikaa maanantai jännittävän.
Pienemmän kanssa käytiin tutustumassa ryhmikseen eilen. Poika sai heti leikkikaverin vähän vanhemmasta pojasta ja ei olisi halunnut lähteä kotiin ollenkaan.
Molemmissa paikoissa työntekijät tuntuivat tosi kivoilta. Päiväkodilla erän vanhempi työntekijä esitteli itsensä ja sanoin sitten hänelle, että "nyt tuli tuttu naama, mutta en vain muista mistä". Nainen nauroi ja sanoi, että samoin. Sitten kun hetki siinä pyöriteltiin niin selvisi, että tämä nainen on ollut minulle eskariopena silloin 22 vuotta sitten.
Pienemmän ryhmis sijaitsee toisen ryhmiksne naapurissa. Nämä kaksi ryhmistä käyttävät samaa aidattua pihaa ulkoilemiseen. Tämä toinen ryhmis on ollut poikien varahoitopaikka, eli vaikka itse ryhmis on pienemmälle outo paikka, ovat lapset ja hoitajat tuttuja. Kun hoitajat olivat kertoneet lapsille, että Juuso tulee maanantaina olivat lapset muistaneet heti kenestä on kyse. Olipa joku kysellyt, että "Tuleeko Joonakin?".
Hyvillä mielin siis lähdetään maanantaina miettimään, että missäs järjestyksessä nyt pitääkään paikat kiertää, että ehtii viedä molemmat ja ehtii töihinkin ajoissa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti