Tänään oli Joonalla aika kirurgian polille. Aamupäivän pojat olivat hoidossa ja itse kävin töissä pyörähtämässä. Alkaa näin viimisellä kouluviikolla olla omat hommat aika vähissä siellä. Autoin sitten eskariopea kantamaan yhden pöydän kellarista ja se onnistui ihan kivuttomasti.
Puolenpäivän aikaan sitten suuntasin auton kahden eri hoitopaikan kautta kohti keskussairaalaa. Pojat jaksoi kyllä ihailtavan hienosti odottaa, vaikka oltiin vartin verran etuajassa. Pojat katselivat kattoikkunoista ja kävivät koeistumassa monta tuolia. Juuso totesi, että ei näy autoa siitä ikkunasta. Lääkäri katsoi Joonan ja totesi tarkasteltavien asioiden olevan ihan kunnossa ja aikaisemmin puhutulta mahdolliselta leikkaukselta vältytään. Vuoden päästä uusi kontrolli sitten.
Jotain hyvin erityistä oli myös tällä kaupunkireissulla, nimittäin pojat pääsivät mäkkäriin. Ite muistin taas, miksi ei kyseisessä paikassa juuri koskaan käy, sen verran on kuraa se sapuska. Oikeasti pojat olisivat halunneet Pedrinakseen, mutta totesin, että sinne mennään sitten kun isikin on mukana, ettei sille tule paha mieli.
Kotiin tullessa otin totutusti postit laatikosta ja kun avasin kunnasta tuleen kirjeen sain hepulin samantien. Viranhaltijapäätös poikien päivähoitopaikoista ja siinä luki vastoin kaikkea, mitä oli sovittu, että Juusolle on myönnetty paikka eri ryhmikseen. Siis KOLMAS eri päivähoitopaikka alle kahden vuoden sisään. Vedin ihan kamalat kierrokset ja yritin soittaa miehelle. Ei vastannut. Seuraavaksi tasasin hetken hengitystä ja yritin soittaa päivähoidonjohtajalle. Ei vastannut. Pääsi itku. Sitten soitin äidille, että tää ei voi olla totta! Siinä vaiheessa jo sitten maha otti kierroksia ja tuli pari pitkää ja kipeähköä supistusta. Siinä samalla äidin kanssa puhuessa tuli mieleen, että tietäisköhän ne Juuson nykyisessä päivähoitopaikassa tästä jotain, sillä niiden kanssa on kokoajan puhuttu, kuinka Juuso jatkaa siellä syksyllä. Soitin sinne ja onneksi sain vielä sieltä hoitajan kiinni. Se sanoi heti, että ei pidä paikkaansa. Päivähoidonjohtaja oli jo sinne soittanut, että mulle on vahingossa lähetetty virheellinen päätös, että kun käyn Juuson hakemassa, niin sanoa mulle siitä. Korjattu päätös, joka on sen mukainen mistä on puhuttukkin, on jo postitettu. Huh. Kaikki hyvin siis.
Tän hepuloimisen voisi pistää tietysti kivasti raskauden piikkiin, mutta itselle se kertoo tällä hetkellä vain siitä millä tasolla stressi syksystä ja arjenhallinnasta on. Vastoinkäymisten sietokyky on aika alhaalla tällä hetkellä.
Huomenna sitten on suuntana taas keskussairaala. Vuorossa Juuson sydänkontrollia. Siitä laittelen sitten tuonne toisen blogin puolelle juttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti