sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Löllöpallo

Lapsellista-blogissa oli hyvä teksti liittyen synnytyksen jälkeiseen painonpudottamiseen. Itselle aika ajankohtainen aihe, kun ei tuo oma peilikuva ihan kauheasti nyt just miellytä. Toisaalta synnytyksestä ei ole vielä edes kolmea kuukautta ja tämä on ehkä viimeinen hetki elämässä, kun saan olla löllöpallo tällä syyllä. Tai oikeastaan ajattelisin näin, jos tämänhetkinen kropan malli ja vaatekoko olisivat vain tämän raskauden aikaansaamia. Kyseessä on kuitenkin pidempiaikainen juttu.

Yläasteellaja lukiossa olin vielä kovin hoikka. Pituuskasvu otti pyrähdyksen, jota paino ei ihan heti seurannut perässä.
Satu 17v
Opiskelemaan lähtiessä säännölliset ruoka-ajat jäivät ja vuodessa paino nousi 18 kiloa. Parin vuoden päästä onnistuin pudottamaan siitä kahdeksan ja kuusi vuotta sitten näytin aikalailla siltä, mikä olisi jonkinlainen tulevaisuudentavoite.
Lastenleirin ohjaajana 2008
 Kolme raskautta, arjen pyörittämisestä vastaaminen yksin, huono itsekuri, liikunnan puute... Reipas vuosi sitten yritin skarpata elämäntapojen suhteen, mutta se ei oikein tuottanut tulosta. Justuksen odotuksen alkuaikana tilanne oli aikalailla tämä:
Odotuksen alkumetreillä
Kaikissa kolmessa raskaudessa on viimeinen puntarin lukema ollut 94kg. Siitä on tähän mennessä lähtenyt kuusi ja lähtöpainoon on matkaa viisi kiloa. Aika pehmeä sitä on kuitenkin kauttaaltaan.
Yövaateselfie
Ensin ajattelin, että "no sitten jossain vaiheessa keväällä", mutta nyt tarjoitui aika hieno tilaisuus saada hommaan apua. Olen menossa elämäni ensimmäistä kertaa tapaamaan personal traineria. Jännittävää. Alustavan suunnitelman mukaan olisi neljä tapaamiskertaa, joilla kartotettaisiin vähän tilannetta, katsottaisiin ruokavaliota ja vähän treenaamista. Tätä hommaa avaan tulevaisuudessa vähän enemmän. Joko vain omalta osaltani tai sitten laajemmin jos saan muilta asianosaisilta lupaa.

Peilikuvaa tärkeämpi motivaattori tähän hommaa on kuitenkin oma jakaminen. Uskon, että syömällä terveellisemmin ja liikkumalla enemmän (enemmän=tässä tapauksessa yhtään), jaksan arkea ja vauvan kanssa valvomista paremmin. Ja jos siinä sivussa alkaa peilikuva miellyttää enemmän ja kaapissa olevat vaatteet mahtua päälle, sehän on vain plussaa.

2 kommenttia:

  1. Kovasti tsemppiä tavoitteeseen! Kyllähän se niin on, että kaikenlainen itsestä huolehtiminen lisää hyvää oloa. Muista kuitenkin aloittaa pienin askelin, kun tavoite on realistinen se lisää motivaatiota ja sittenhän voi asettaa taas vähän isomman tavoitteen.
    Marsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä se jaksamisen lisääntyminen olis se ykköstavoite. Kaikki muu on plussaa :D Ensimmäinen tavoite vois olla painon suhteen saada tämän raskauden kilot pois. Sitten vaikka edellisen ja sitten ensimmäisen :D

      Poista