Oho...

Elämästä tulee paljon jännittävämpää, kun vastailee välillä "Joo". Ja elämääni tuli taas vähän lisäjännitystä kun vastasin puhelimessa esitettyyn kysymykseen "Joo". Vähän epäröiden kyllä. Niin siinä nyt sitten pääsi tapahtumaan, että minusta tuli kunnallisvaaliehdokas.

Kun aina sanotaan, että jos ei äänestä vaaleissa, ei voi valittaa. Mä ajattelin viedä tämän vähän pidemmälle. Siis ei voi valittaa asioista, jos ei ole edes yrittänyt tehdä niille mitään.

Ehdokkaaksi lähtemisen taustalla on myös uteliaisuus. Haluan tietää miten niitä päätöksiä oikeasti tehdään ja toisaalta mitkä syyt ovat minkäkin päätöksen taustalla.

Olin ehdokkaana seurakuntavaaleissa tulematta valituksi. Olen kuitenkin sitäkin kautta päässyt vaikuttamaan asioihin kirkkovaltuuston varajäsenenä.
Seurakuntavaaleissa ehdolle asettuminen oli jotenkin paljon helpompaa, kuin tämä kunnallisvaaleissa ehdolle asettuminen. Näin ihan siitä syystä, että seurakuntavaaleissa kaikki ehdokkaat olivat samalla listalla. Mutta nyt sitten olisi tässä nämä puolueet.

Ongelma omalla kohdallani on, että en voi oikein täysillä sitoutua minkään puolueen kaikkiin ajatuksiin. Kaikissa on jotain hyvää ja jotain huonoa. Ja suurimman osan kohdalla ei oikein ole edes ihan varma, että mitä asioita ne nyt sitten oikein ajaa. Tätä taustaa vasten oli itsestään selvää, että tulen lähtemään ehdokkaaksi sitoutumattomana.

Puolue jonka listalla olen sitoutumattomana on: Perussuomalaiset.

Niin, että miksi Perussuomalaiset. No tähän voisin kehitellä pitkät pätkät kaikenlaista ylevää liirumlaarumia, mutta ajattelinpa heittäytyä hurjaksi ja olla rehellinen. Siksi, kun pyysivät.

Eräs ystäväni totesi, että sitoutumattomana Perussuomalaisten listalla kuulostaa ihan siltä, että: "Yksinään perussuomalainen ei äänestä sua kun oot sitoutumaton ja kukaan muu ei äänestä kun oot niiden listalla". Saapa nähdä miten käy.

Tässä blogissa tulen jatkossa varmaan jotain ajatuksia kirjottelemaan silloin tällöin. Tämä blogi ei kuitenkaan ole muuttumassa miksikään poliittiseksi blogiksi, vaan tulee edelleen jatkossakin sisältämään aina sitä, mitä milloinkin tapahtuu tai on mielessä. Viime vuosi on opettanut nimittäin ainakin sen, että välillä pitää olla myös pinnallinen ja nauttia tyhjänpäiväisistäkin asioista. Sillä tavalla elämään saadaan tasapaino. Sekään ajatus ei tunnu hyvältä, että avaisin taas uutta blogia. Aion pysytellä näissä kolmessa. Tämä blogi käsitelköön jatkossakin elämää ja ajatuksia, syvällisempiä ja pinnallisempia, kevyitä ja vakavia juttuja. Sydänjutut löytyvät jatkossakin Lasimaailma-blogista ja askartelujutut Puuhastelu-blogista.