Rääpäle

Kahdeksan vuotta sitten veljeni otti kissanpennun. Pentu reppanalle oli annettu nimi Ahtopaine. Veljeni päätti nimetä kissan uudelleen ja uuden nimen innoituksena toimi seuraava vitsi:

Mikä on laidallinen ja sanoo mul mul?
No tietysti tiikeli.

Kissasta tuli Tiikeli. Veljeni kissa-allergia äityi nopeasti niin pahaksi, että kissasta oli pakko luopua ja se muutti sitten meille väliaikaisesti. Tätä väliaikaista sijoitusta kesti sitten melkein kahdeksan vuotta. Siinä vaiheessa kun kissa muutti meille, se sai jälleen uuden nimen. Säälittävän pienestä ja ruipelosta narttukissasta tuli Rääpäle.

Rääpäle oli tainnut kokea vähän kovia siellä mistä se alunperin veljelleni tuli. Se oli ihan järjettömän arka kissa. Tarvittiin todella paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta lopulta Rääpäle alkoi luottaa ihmisiin. Ensin minuun ja hiljalleen muihinkin. Parin viimevuoden aikana se uskalsi jo tulla tervehtimään vähän vieraampiakin ihmisiä.

Rääpäle ei koskaan kasvanut isoksi, vaan se jäi aina tosi pieneksi reppanaksi. Nimensä veroiseksi. Siinä missä "norjanharmaahirvikissa" uros Smirre on ehdottomasti mieheni kissa, oli narttu-kissa Rääpäle ihan "mun kissa".

Koska Rääpäle oli leikkaamaton narttu se oli koko ikänsä sisäkissana. Kolme kertaa se karkasi. Ensimmäisellä kerralla se jäi puuhun pitkäksi aikaa. Toisen veljeni ja "varaveljeni" kanssa koitimme houkutella sitä alas. Lopulta taisimme kaataa koko puun... Toisella karkukerralla se oli pari viikkoa reissussa ja palasi sitten vahingoittumattomana takaisin. Kolmanen kerran Rääpäle lähti lätkimään ennen juhannusta. Tämä reissu kesti niin pitkään, että ajattelin, etten enää kissaa näe.

Tänään sain puhelun setäni vaimolta. Serkkuni oli kaverinsa kanssa nähnyt naapurin pihassa meidän Rääpäleen näköisen kissan kuolleena. Kävimme mieheni kanssa katsomassa. Siinä n. 5 metriä meidän tontin rajalta retkotti kuollut kissa. Rääpäle. Raukka oli yrittänyt tulla vielä kotiin, mutta ei sitten koskaan päässyt ihan perille asti. En tiedä mikä sitten oli tullut. Kissa kun oli päällisin puolin täysin kunnossa. Mietittiin olisiko joutunut esim. auton töytäisemäksi. Surullinen ja haikea fiilis.

Smirre ja Rääpäle 2006